Viktor Orbán YK:n pääsihteeriksi? Näin yllättävä valinta voisi vaikuttaa järjestöön

Miltä kuulostaisi itsevaltaisena tunnetun, Unkarin entisen pääministerin Viktor Orbánin johtama YK?

The Wall Street Journal kertoi sunnuntaina, että Yhdysvaltain hallinto ajaa Orbánia YK:n seuraavaksi pääsihteeriksi.

Nykyinen pääsihteeri António Guterres jättää tehtävänsä vuoden lopussa. Uuden pääsihteerin on määrä aloittaa tehtävässä vuoden 2027 alussa.

YK:n yleiskokous valitsee pääsihteerin turvallisuusneuvoston suosituksen perusteella. Turvallisuusneuvosto aloitti keskustelut uuden pääsihteerin valinnasta heinäkuun lopussa.

Ehdokkaan on saatava yhdeksän ääntä niin, että yksikään turvallisuusneuvoston pysyvistä jäsenistä ei käytä veto-oikeuttaan. Pysyviä jäseniä ovat Ranska, Britannia, Kiina, Yhdysvallat ja Venäjä.

Ennen Orbánin nimeä kandidaatteja oli kuusi, joista Guyanan entinen ulkoministeri Carolyn Rodrigues-Birkett on noussut kärkiehdokkaaksi.

Selvitimme, mitä Orbánin valinta YK:n johtoon tarkoittaisi.

Miten on mahdollista tuoda kisaan uusi nimi viime metreillä?

Taustalla vaikuttaa YK:n painoarvon väheneminen ja kykenemättömyys ratkaista kansainvälisiä konflikteja, sanoo kansainvälisen politiikan professori Pami Aalto Tampereen yliopistosta.

Tällä hetkellä ei myöskään ole olemassa selkeitä ryhmittymiä, jotka haluaisivat ajaa YK:ta tiettyyn suuntaan.

– Silloin on mahdollista heittää kapuloita rattaisiin tai tuoda uusia villejäkin ehdotuksia.

Aalto huomauttaa, että aiemmin YK:n turvallisuusneuvoston uudistuksesta keskusteltiin jonkin verran, mutta nyt keskustelua ei ole käyty vuosiin.

– YK on ajautunut vähän sivuraiteille.

Kuinka tavallista on, että ehdokaspeliin tuodaan poikkeuksellinen kandidaatti?

Aallon mukaan pääsihteerin valintaa on tavattu tehdä tunnustellen ja hissukseen tukea etsien.

– En nyt äkkiseltään muista tällaista heittoa ilman diplomaattista prosessia, Aalto sanoo.

Se ei sinänsä yllätä, kun katsoo Yhdysvaltojen nykyistä tapaa toimia, Aalto huomauttaa. Diplomaattisten käytäntöjen noudattaminen ei ole huudossa.

– Uskaltaisin väittää, että Yhdysvallat ei tee hiljaista tunnustelua muiden suurvaltojen välillä, vaan aika usein tulee konsultoimaton ehdotus myös liittolaisiksi katsotuille.

Aallon mukaan toimintatapa on oire siitä, että Yhdysvallat toimii aktiivisesti monenkeskistä yhteistyötä vastaan.

YK:n pääsihteeri on kansojen välisen yhteisön edustaja. Häneen henkilöityvät vajaat 200 valtiota, jotka ovat järjestön jäseniä.

– Tätä valtioiden yhteisöä Yhdysvallat ei kunnioita edes muodollisen periaatteen tasolla, Aalto sanoo.

WSJ:n mukaan Kiina ja Venäjä olisivat alustavasti Yhdysvaltain ehdotuksen takana. Olisiko Kiina todella valmis tukemaan Orbánia?

Aalto sanoo, että Kiina rakentaa mieluummin omaa verkostoaan kuin panostaa monenkeskeiseen, kansainvälisistä instituutioista koostuvaan maailmaan. Toisaalta niin kauan kuin YK tuo vakautta, Kiina hyötyy siitä.

Sen sijaan Kiinalle ja Venäjälle sopii ideologisesti läheinen eli autoritäärinen johtaja, Aalto arvioi.

– He haluavat mieluummin sellaisen, joka heikentää YK:n ääntä kokonaisuutena, Aalto sanoo.

Orbánin valinnan voisi ratkaista Britannian ja Ranskan veto-oikeus. Olisivatko maat valmiit käyttämään sitä?

– Vähän pelkään, ettei YK ole heillekään tällä hetkellä niin tärkeä, Aalto sanoo.

– Se johtuu YK:n sivuraiteille ajautumisesta. YK ei pysty ratkaisemaan maiden keskeisiä turvallisuusongelmia tai edes kansainvälisen politiikan keskeisiä turvallisuusongelmia laajemmin tällä hetkellä.

Aallon arviossa pääsihteerin valinta ei välttämättä ole projekti, johon Britannian ja Ranskan kannattaisi käyttää paukkuja.

Miten Orbánin valinta lopulta vaikuttaisi järjestön toimintaan?

Kun järjestö on sivuraiteilla, ei Orbán sieltä sitä ainakaan nosta, Aalto sanoo.

Liberaalien demokratioiden näkökulmasta levitellään käsiä ja todetaan, että tässäkin kävi nyt näin, professori kuvaa.

Orbánin mahdolliseen valintaan on vielä yksi näkökulma. Aalto huomauttaa, että YK:n johdossa ei ole pitkään aikaan ollut eurooppalaista. Orbánin diplomaattiset taidotkaan eivät ole aivan olemattomat.

– Kyllä Orbán varmasti siitä suoriutuisi. Hän osaa johtaa, mutta hänen johtamistapansa tulee autoritäärisen valtion johtamisesta.

– Kansainvälinen organisaatio voi toimia vähän toisella tavalla.