Viivästykset voivat olla Kokkolan alumiinitehtalle kohtalokkaita – datakeskukset kuumentavat sähkö- ja rakennusmarkkinat

Arctial tekee lopullisen päätöksen tehdas­investoinnista noin vuoden kuluttua. Rakennus­kustannukset, sähkö ja luvitus ratkaisevat hankkeen kohtalon.

16:29

Arctial Groupin hallituksen puheenjohtaja Pekka Vauramo puhui ensimmäistä kertaa julkisuudessa yhtiön suunnittelemasta noin 4,5 miljardin euron alumiinitehtaasta Kokkola Material Weekillä.

Hän kohahdutti seminaariyleisöä arviolla, että yhtiö käyttää Kokkolaan ja Kruunupyyhyn sijoittuvan tehtaan suunnitteluun ennen investointipäätöstä kolminumeroisen summan – miljoonissa euroissa.

Investointipäätös kulminoituu kolmeen suureen kysymykseen: rakennuskustannuksiin, sähkön hintaan ja luvituksiin. Kaikkien kolmen on oltava suotuisassa asennossa ennen kuin hankkeen omistajat voivat tehdä lopullisen päätöksen tehtaan rakentamisesta vuoden 2027 lopulla tai vuoden 2028 alussa.

Vauramon huoli kohdistuu erityisesti sähkön hintaan. Samoille sähkömarkkinoille ilmaantuu jatkuvasti uusia datakeskushankkeita.

– Kilpailemme samasta sähköstä ja verkon kapasiteetista. Itse näemme hankkeen niin, että tarjoamme suhteellisesti enemmän työpaikkoja kuin nämä muut isot investoinnit. Sähkön hinta on kuitenkin pääosin suomalaisten omissa käsissä.

Sähkö olisi Arctialin toiseksi suurin kustannus raaka-aine bauksiitin jälkeen. Arctial nielaisisi Suomen nykyisestä kulutuksesta noin kymmenen prosenttia.

– Prosessiteollisuudessa tuotanto joustaa vain vähäisesti sähkön hinnan mukaan.

Sähkö on Suomessa Euroopan halvimpia, mutta toisaalta puntit tasoittuvat, kun esimerkiksi Saksa ja Ranska tukevat teollisuuttaan huomattavilla sähkötuilla.

– Suomessa sähköistämistuki loppuu vuoden loppuun mennessä. Samaan aikaan Saksan ja Ranskan tuet ovat samaa luokkaa kuin tämän päivän sähkön hinta, että sen suhteen lähdemme jopa takamatkalta, sanoo Vauramo.

Lupapäätöksellä on kiire

Datakeskusbuumi voi Vauramon mukaan ylikuumentaa myös rakennusalan, mikä nostaisi kustannuksia.

Ehtona investointipäätökselle on myös lainvoimainen ympäristölupa. Arctial ei ole vielä jättänyt ympäristölupahakemustaan. Riskinä on, että mahdolliset valitukset viivästyttäisivät hanketta.

– Jos päätöksenteko siirtyy toiseen ajankohtaan, niin mikä on silloin sähkön hinta tai rakennuskustannukset, aprikoi Vauramo.

Arctial on saanut EU:n strategisesti tärkeän hankkeen statuksen. Sen ansiosta yhtiön lupakäsittely menee muiden hankkeiden edelle ja se auttaa myös keskustelussa rahoittajien kanssa.

Valtiolta on luvassa 150 miljoonan euron verohuojennus tuloksesta jaksotettuna kymmenelle vuodelle.

Alumiinitehtaan suunnittelua edistetään noin sadan hengen voimin. Alkuvuodesta valmistunut esiselvitys näytti vihreää valoa tarkemman suunnittelun jatkamiseksi. Ennen investointipäätöstä asiat neuvotellaan valmiiksi urakkasopimuksia myöten.

– Projektilla on nyt monessakin mielessä kiihdytysvaihe. Kolmasosa on takanapäin ja nyt kaikki tiivistyy kohti lopullista investointipäätöstä. Teemme yksityiskohtaista suunnittelua, viimeisiä kannattavuuslaskelmia ja varmistamme energian saatavuutta, kuvaa Vauramo.

Pekka Vauramo jäi eläkkeelle Metson toimitusjohtajan tehtävästä kaksi vuotta sitten. Sen jälkeenkin hän on toiminut vielä Arctialin lisäksi Huhtamäen ja Valmetin hallitusten puheenjohtajana sekä kanadalaisen kaivosjätti Barric Miningin hallituksessa.

Arctialiin Vauramoa veti puoleensa mahdollisuus olla mukana rakentamassa uutta teollisuuden alaa Suomeen. Päätöstä helpotti se, että Arctialiin ei liity teknologista riskiä, kuten moniin vihreän energian hankkeisiin.

– Myös se, että puhutaan puhtaaseen energiaan perustuvasta kestävän kehityksen investoinnista, vaikutti päätökseeni. Katsoin lukuja ja huomasin tämän olevan kannattava projekti, tässä ei lasketa sen varaan, että saisimme parempaa hintaa alumiinista.