Kuopion taidemuseossa on esillä muun muassa Hiljaisuus-teos, jonka arvo on miljoona euroa.
7:02
Kuopion taidemuseon Helene Schjerfbeck -näyttely todistaa oikeaksi sanonnan ”vähemmän on enemmän”. Näyttelyssä on esillä viisi teosta, jotka eivät ole olleet aiemmin näytteillä yhdessä julkisesti.
Museonjohtaja Anna Vilkunan mukaan vierailija voi keskittyä maalauksiin paljon paremmin, kun niitä on vain muutama.
– Itsekin huomasin jotakin uutta. Jo yllättävän varhain Schjerfbeck on alkanut käyttää maalinkäsittelyä ja tekniikkaa, jota käytetään taiteessa nykyäänkin.
Intendentti Marja Lounin mielestä näyttelyn maalaukset paljastavat kaiken olennaisen Schjerfbeckin (1862–1946) taiteen kehityskaaresta.
– Ne kertovat, kuinka hänen ilmaisunsa ja aiheensa muuttuivat varhaisesta historiamaalauksesta nimenomaan sisäisen maailman kuvaamiseen.
Videolla Louni kertoo Kuopion Schjerfbeck-näyttelystä:
Rajoja rikkova historiamaalari
Schjerfbeck maalasi 20-vuotiaana historiallisen teoksen Linköpingin vankilan ovella vuonna 1600. Se sai sekä arvostusta että kritiikkiä.
Historian kuvausta pidettiin arvokkaana aiheena, joka sopi vain miestaiteilijoille. Myös taulun suuri koko herätti huomiota.
– Ajatus meni suurin piirtein niin, että naisten on parempi maalata vain pieniä kukkatauluja, Louni sanoo.
Lounin mukaan Schjerfbeckiä moitittiin siitä, ettei hän kuvannut maalauksessaan valtaneuvos Gustaf Banérin teloitusta, vaan lesken ja alaikäisen pojan surua. Kriitikoiden mukaan useita lapsia synnyttänyt Christina-vaimo näytti myös liian nuorelta.
Ristiriitaisesta vastaanotosta huolimatta maalaus tuli toiseksi valtion henkilömaalauskilpailussa.
Itsenäinen matkustelija
Schjerfbeck opiskeli ja työskenteli uransa aikana esimerkiksi Ranskassa, Italiassa ja Isossa-Britanniassa. Bretagnelaistytön (1883) hän maalasi taiteilijoiden kesäajan siirtokunnassa Bretagnessa.
Lounin mukaan osa kriitikoista Suomessa suhtautui Bretagnen kansankuvauksiin nuivasti ja ihmetteli, miksi kankaalle pitää ikuistaa rumia lapsia.
– Vaikea sitä on uskoa, kun näkee, miten nätti tyttö on. Kasvot on kauniisti maalattu, kun taas taustassa on impressionistisia vaikutteita, Louni sanoo.
Haarniskapukuinen poika (1894) on Schjerfbeckin viimeinen historia-aiheinen teos. Lounin mukaan se on maalattu tiettävästi Firenzessä, missä taidemaalari oli kopioimassa vanhojen mestareiden töitä.
Louni näkee teoksessa vaikutteita kopioiduista töistä, mutta toisaalta myös impressionistisia ja ekspressiivisempiä piirteitä alkaa jo näkyä.
– Kasvot on maalattu tarkasti, mutta haarniskassa on jo aika rempseitä siveltimen vetoja.
Ulkoinen vähenee, sisäinen voimistuu
Kuopion taidemuseon kaksi vanhinta teosta, Hiljaisuus (1907) ja Äitini (1909) on maalattu aikana, jolloin taiteilija asui äitinsä kanssa Hyvinkäällä.
Hiljaisuudessa mallina on 16-vuotias ompelija Anna Lintumäki, mutta maalauksen nainen vaikuttaa iättömältä.
Suljetut silmät tai alas laskettu katse, niukka väripaletti ja kaiken turhan pois karsiminen voimistavat maalauksen tunnelmaa.
– Tämä on sisäisen maailman, minuuden ja hiljentymisen kuvaus. Maalauksen intensiteetti on mieletön. Se vetää ainakin minua magneetin lailla puoleensa, Marja Louni kuvailee.
Hiljaisuus on kallein teos Nordean taidesäätiön kokoelmassa, joka sisältää 1 100 teosta. Se on arvioitu miljoonan euron arvoiseksi.
Helene Schjerfbeckin kansainvälinen arvostus on noussut selvästi viime vuosina. Siitä osoituksena on muun muassa huippumuseossa New Yorkissa järjestetty näyttely.
Lounin mukaan Schjerfbeckin kansainväliseen maineeseen on vaikuttanut moni asia, mutta sen perustana on hänen taiteensa laatu.
– Hän oli tienraivaaja, jota monet seurasivat. Hänen teoksensa hehku ja voima ovat säilyneet tähän päivään asti.
Source: Yle · Helmi Nykänen
At a glance
- Topic
- World
- Country
- 🇫🇮 FI
- Publisher language
- FI
- Added to Allnira