Viinaralli ulkomaille on ajanut panimot ja ravintolat ahdinkoon – silti Torniossa tehtiin rohkea päätös

Suomalaiset nauttivat alkoholijuomia enemmän kotitiloissa kuin ravintoloissa. Pienpanimoita kurjistaa viinaralli ulkomailta. Taustalla on tiukka alkoholivero.

13:08

Matkailu- ja ravintola-ala on henkitoreissaan, sanoo Matkailu- ja ravintolapalvelut Maran toimitusjohtaja Timo Lappi.

20 prosenttia alan yrityksistä kärsii maksuhäiriöistä, ja konkursseja tehdään aiempaa enemmän. Iso osa lopettaa myös ennen lopullista selvitystilaa.

Nykyinen hallitus saa etujärjestöltä alkoholipolitiikkaan liittyvistä päätöksistään pyyhkeitä. Maran Timo Lappi toteaa, että hallituksen verotuspäätökset ovat pahentaneet ravitsemisalan ahdinkoa.

– Konkurssit kasvavat enemmän kuin millään muulla alalla. Kyllä tässä on tehty huonoja päätöksiä meidän alamme osalta, Lappi tiivistää.

Maran laskelmien mukaan jopa 30 prosenttia Suomessa käytettävästä alkoholista tuodaan ulkomailta matkailijoiden mukana tai verkkokauppojen kautta. Viinarallia ulkomailta ei ole saatu kuriin.

Alkoholin myynti kukoistaa esimerkiksi länsirajalla Ruotsin Haaparannassa, minne saavutaan halvemman alkoholin perässä eri puolilta Suomea. Etelässä suomalaiset hakevat edullisempaa alkoholia Baltian maista, tai sitä ostetaan halvemmalla risteilyiltä.

Torniossa vieraillut Petteri Orpo myöntää, että perussyy viinarallille on ankara alkoholiverotus, mutta muutosta ei ole näkyvissä.

– Julkisen talouden tilanne on kuitenkin niin kurja, ettei meillä ole siihen varaa. Tämä on vaikea valintatilanne.

Maran laskelmien mukaan valtion veromenetykset matkustajatuonnista ja verkko-ostoista ovat lähes miljardi euroa vuodessa.

Pienpanimo perää alkoholiveroon muutoksia

Matkustajatuonti huolestuttaa myös pienpanimoja.

Pienpanimoliiton mukaan on epäoikeudenmukaista, että Suomessa alkoholin verotus on korkeampi kuin naapurimaissa. Pienpanimoiden tilanne on tukala, ja osa on lopettanut toimintansa.

Yksi poikkeuksista on Tornion Panimo, joka on rakentanut uuden tuotantolaitoksen kilpailussa markkinatilanteessa. Hintalappu oli yli kaksi miljoonaa euroa.

Investointi on rohkea, sillä Tornio on rajakaupunki ja viina- ja olutralli käy vilkkaana Ruotsin puolella.

– Kyllähän se on ongelma meille Suomessa. Paradoksi on, että veroja korotetaan, mutta verotuotto laskee koko ajan, toteaa toimitusjohtaja Kaj Kostiander.

Kostianderin mukaan Suomi on EU-alueen ankarin oluiden verottaja.

Nykyisin vain 10 prosenttia alkoholista kulutetaan ravintoloissa

Matkailu- ja ravintola-alan etujärjestön mielestä valtio pitää kiinni tiukasta alkoholin veropolitiikasta, vaikka maailma on pikkuhiljaa vapautunut.

Verotusta on kiristetty, vaikka samaan aikaan mietojen viinien myynti on sallittu ruokakaupoissa ja Alkot saavat olla auki myös sunnuntaisin. Se ei ole helpottanut ravintoloiden tilannetta. Esimerkiksi alkoholin anniskelun arvonlisävero on ravintoloissa 25,5 prosenttia, kun alkoholittomien juomien on 13,5 prosenttia.

Toimitusjohtaja Timo Lapin mukaan Suomen tiukka alkoholin veropolitiikka oli mahdollinen, kun verovapaata alkoholia ei saatu ulkomailta.

– Suomen alkoholipolitiikan voi tiivistää niin, että Suomi on kuin suljettu saari, jossa pidetään korkeaa verotasoa. Verohallinnon mukaan ulkomailta verkkokaupasta ostetusta alkoholista saadaan verotuksen piiriin ainoastaan yksi prosentti, hän toteaa.

Mara on laskenut, että alle 10 prosenttia alkoholin kokonaiskulutuksesta tapahtuu ravintoloissa. 1990- ja 2000-luvun taitteesta se on laskenut yli puolella.

Pääministeri Orpo myöntää verotuksesta johtuvan ongelman ja kertoo, että hallitus on halunnut painottaa alkoholipolitiikassa enemmän haittaveroja kuin työn verotusta.

– Pitäisi pystyä osoittamaan, että arvonlisäveroa keventämällä saataisiin enemmän tuloja valtiolle. Sitten sitä pitäisi harkita, sanoo Orpo.

Pääministeri Orpon mukaan esimerkiksi alkoholin anniskelun arvonlisäveroa voitaisiin alentaa, kun valtiontalouden tilanne helpottaa. Helpotusta ei siis ainakaan pikaisesti ole tulossa.