Verotus | Suomen kannattaisi luopua perintöjen ja lahjojen verotuksesta Ruotsin tapaan

Suomi tarvitsee lisää yksityistä pääomaa, investointeja ja kasvavia yrityksiä. Samalla Suomessa on edelleen vero, joka saattaa vaikeuttaa näiden tavoitteiden saavuttamista: perintö- ja lahjavero.

Ruotsi valitsi toisen tien. Perintö- ja lahjavero poistettiin vuonna 2004 ja varallisuusvero muutamaa vuotta myöhemmin. Suomi poisti varallisuusveronsa vuonna 2006, mutta verottaa yhä perintöjä ja lahjoja. On syytä kysyä, onko tämä viisasta.

Ruotsin uudistus on erityisen kiinnostava siksi, että perintö- ja lahjaveron poisti Göran Perssonin sosiaalidemokraattinen hallitus. Uudistus ei siis ollut oikeiston ideologinen hanke, vaan vastaus verojärjestelmän konkreettisiin ongelmiin.

Ruotsin vanha perintö- ja lahjavero oli monimutkainen ja epäyhtenäinen. Omaisuuden erilaiset arvostusperusteet ja verohuojennukset tarjosivat paljon mahdollisuuksia lailliseen verosuunnitteluun. Arvostelua yli puoluerajojen herättivät myös perintöveron vähäinen tuotto ja verotuksen yritysten sukupolvenvaihdoksille aiheuttamat ongelmat.

Suomessa on keskusteltu paljon siitä, kohentaisiko perintö- ja lahjaveron poistaminen talouskasvua. Tutkimus ei anna tähän yksiselitteistä vastausta.

Etenkin Suomen kaltaisessa pienessä ja avoimessa taloudessa on otettava huomioon verotuksen vaikutukset myös investointeihin ja pääomien liikkuvuuteen. Pääoma liikkuu maasta toiseen. Menestyvät yrittäjät ja sijoittajat voivat valita, missä he asuvat ja millaisiin kohteisiin he tekevät seuraavat sijoituksensa.

Ruotsissa perintöveron poistaminen vähensi yrittäjien ja yritysten omistajien verotuksellisia kannustimia muuttaa ulkomaille tai siirtää pääomia pois maasta. Samalla muutos paransi pitkäjänteisen omistamisen edellytyksiä.

Yritysten menestys perustuu moniin tekijöihin: koulutettuun työvoimaan, digitalisaatioon, tutkimukseen, kansainvälisiin markkinoihin ja yrittäjyyskulttuuriin. Vaikka verouudistukset eivät yksin luoneet Ruotsin nykyistä vahvaa startup-sektoria, yksityisen pääoman saatavuus on ollut tärkeää sitä rakennettaessa.

Uudet yritykset tarvitsevat rahoitusta jo kauan ennen kuin ne alkavat tuottaa voittoa. Menestyneet yrittäjät voivat säilyttää pääomansa ja sijoittaa sitä uusiin yrityksiin. Tämä vahvistaa yritysten rahoituspohjaa myös pitkällä aikavälillä.

Perintö- ja lahjaverotus tuo toki valtiolle tuloja ja tasaa varallisuuseroja. Jokaista veroa on kuitenkin arvioitava sekä sen tuottojen että käyttäytymisvaikutusten perusteella. Jos vero kannustaa pitkälle menevään verosuunnitteluun, vaikeuttaa sukupolvenvaihdoksia ja lisää kannustimia siirtää pääomaa ulkomaille, pitkän aikavälin haitat voivat olla huomattavia.

Perintö- ja lahjaveron poistamista pitäisi tarkastella osana verotuksen laajempaa uudelleenarviointia. Tavoitteena tulisi olla verojärjestelmä, joka turvaa valtion verotulot ja samalla vahvistaa pitkäjänteisen omistamisen, yrittäjyyden ja Suomeen tehtävien investointien edellytyksiä.

Tällaisessa tarkastelussa on otettava huomioon myös pitkän aikavälin vaikutukset veropohjaan. Suomen kannalta on keskeistä, että pääomat pysyvät maassa ja tukevat uusien yritysten perustamista sekä jo olemassa olevien yritysten kasvua.

Suomessa tunnetaan jo varallisuusverotukseen liittyvät ongelmat, ja niiden vuoksi varallisuusvero aikoinaan poistettiin. Nyt pitäisi vakavasti arvioida, täyttääkö perintö- ja lahjavero enää tarkoitustaan.

Ruotsin kokemuksiin kannattaa perehtyä huolellisesti. Jos Suomi haluaa houkutella nykyistä enemmän yksityistä pääomaa, investointeja ja kasvavia yrityksiä, verotusta on muutettava sellaiseksi, että se houkuttelee pitämään pääomat Suomessa.

Fredrik Sjöholm on Ruotsin elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Institutet för Näringslivsforskning, IFN) toimitusjohtaja.

Vieraskynien kirjoitusohjeet: www.hs.fi/vieraskyna.