Sdp ei enää aja niin sanottua exit-veroa.
Exit-verolla eli arvonnousuverolla pyritään estämään varakkaiden henkilöiden verovälttelyä ulkomaille muuttamisen avulla. Veron tarkoituksena on varmistaa, että Suomessa asumisen aikana kertynyt omaisuuden arvonnousu voidaan verottaa Suomessa, vaikka henkilö muuttaisi ulkomaille ennen omaisuutensa myymistä.
Sdp:n muuttunut kanta selviää tiistaina julkistetusta Finnwatchin kyselystä.
Sdp:n linjanmuutos on kiinnostava, koska arvonnousuveron käyttöönottoa valmisteltiin edellisen, Sanna Marinin (sd) hallituksen aikana. Valtiovarainministeriö teki verosta lakiesityksen, joka jäi kuitenkin toteutumatta Sdp:n hallituskumppanin keskustan vastustuksen vuoksi.
Sdp on ajanut exit-veroa myös tällä vaalikaudella. Joulukuussa 2023 Sdp:n silloinen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Matias Mäkynen vaati tiedotteessaan veron käyttöönottoa.
Syksyllä 2024 Sdp teki vuodelle 2025 vaihtoehtobudjetin, josta exit-vero löytyy. Samoin kuin syksyllä 2025 tehdyssä vuoden 2026 vaihtoehtobudjetissa. Sdp arvioi veron tuotoksi 25 miljoonaa euroa vuodessa.
Tuoreessa Finnwatchin kyselyssä Sdp kuitenkin ilmoitti, ettei sillä ole kantaa exit-veron käyttöönottoon. Edellisessä vuonna 2023 tehdyssä Finnwatchin kyselyssä puolue vielä kannatti sitä.
Sdp onkin viime aikoina siirtynyt talouspoliittisessa ajattelussaan muutaman piirun oikealle. Samalla Matias Mäkynen on joutunut väistymään Joona Räsäsen tieltä Sdp:n talousvastaavana.
Finnwatchin veroasiantuntija Saara Hietanen ihmettelee demareiden linjanmuutosta järjestön tiedotteessa.
”Arvonnousuverolla on tärkeä rooli veropohjan turvaamisessa. Keskeisistä verrokkimaista poiketen Suomi ei ole ottanut sitä käyttöön ja kannustaa edelleen yritysomistajia muuttamaan pois Suomesta”, Hietanen kommentoi.
Finnwatch on yritysten vastuullisuutta ja verovälttelyä tutkiva kansalaisjärjestö. Sen neljättä kertaa tehtyyn verokyselyyn vastasi seitsemän eduskuntapuoluetta. Kristillisdemokraatit ja Liike Nyt eivät vastanneet kyselyyn.
Kiinnostavaa kyselyssä oli myös se, että puolueet ovat aiempaa valmiimpia uudistamaan listaamattomien yhtiöiden osinkoverotusta. Nykyjärjestelmässä listaamattoman yhtiön omistaja voi saada osinkoja kevennetyllä verotuksella, jos yhtiöllä on riittävästi nettovarallisuutta.
Petteri Orpon (kok) hallituksen ohjelmassa linjattiin, että listaamattomien yritysten osinkoverotukseen ei tehdä muutoksia. Nyt kokoomus vastasi, että sillä ei ole asiaan kantaa.
Avoimissa vastauksissa sekä kokoomus että Rkp kertoivat olevansa avoimia uudistukselle, jos se toteutetaan yrittäjäriski huomioiden eikä tavoitteena ole yleinen yrittämisen verotuksen kiristäminen. Perussuomalaisten suhtautuminen osinkoverouudistukseen on kuitenkin muuttunut aiempaa kielteisemmäksi.
Vuonna 2023 perussuomalaiset vastasi Finnwatchin kyselyssä olevansa osittain samaa mieltä osinkoverouudistuksen tarpeesta. Nyt vastausvalinta oli ”osittain eri mieltä”.
Kaikki oppositiopuolueet ovat kyselyn mukaan valmiita harkitsemaan yhteisöveron korottamista. Orpon hallitus päätti laskea yritysten maksamaa yhteisöveroa 20 prosentista 18 prosenttiin. Alennus tulee voimaan vuoden 2027 alusta.
Kokoomus, perussuomalaiset ja Rkp torjuvat yhteisöveron nostamisen. Sdp, vasemmistoliitto, vihreät ja keskusta ovat valmiita harkitsemaan sitä.
Keskusta kertoo vastustavansa Orpon hallituksen päättämää yleistä yhteisöveron alentamista. Sen sijaan puolue ehdottaa mallia, jossa yhtiöön jätettyjä voittoja verotettaisiin kevyemmin ja varoja jaettaessa perittäisiin täydentävää veroa.
Sdp puolestaan katsoo, että yhteisöveron palauttaminen 20 prosenttiin kasvattaisi verotuloja yli 800 miljoonalla eurolla.
Source: Helsingin Sanomat · Marko Junkkari HS
At a glance
- Topic
- World
- Country
- 🇫🇮 FI
- Publisher language
- FI
- Added to Allnira