Verot | Kokoomuksen Heikki Autto: Matkailija­vero kääntyi valmistelussa ”pää­laelleen”

Kokoomuksen kansanedustaja Heikki Autto arvostelee matkailijaveron valmistelua ja katsoo esityksen kääntyneen valmistelun aikana päälaelleen.

Auton mukaan matkailijaveron oli alun perin tarkoitus olla alueellinen kokeilu, jolla matkailukunnat olisivat voineet periä matkailijoilta pienen euromääräisen maksun.

Valtiovarainministeriössä kuitenkin valmisteltiin sen sijaan prosenttiperusteinen vero, joka olisi hänen mukaansa rasittanut varsinkin perinteisiä majoitustahoja.

”Muualla Euroopassa ymmärtääkseni pääsääntöisesti maksu kerätään nimenomaan euromääräisenä ilman raskasta byrokratiaa”, Autto sanoo HS:lle.

Hänen mukaansa tällainen olisi voinut myös käydä hallituskumppaneille.

Valtiovarainministeriössä matkailijaveroa on valmisteltu valtiovarainministeri Riikka Purran (ps) alaisuudessa. Hän kertoi aiemmin tiistaina X-viestipalvelussa, ettei matkailijavero etene tällä hallituskaudella.

”Hallitus ei päässyt yhteisymmärrykseen esityksestä”, hän kirjoittaa.

Purran mukaan matkailijaveroa valmisteltiin erityisesti Lapin turistikohteiden, kuten Rovaniemen tarpeesta. Maailmalla matkailijavero on yleinen tapa, jossa matkailijoilta kerätään pieni maksu majoituksen yhteydessä, hän sanoo.

Auton mukaan Purran viesti antaa väärän kuvan siitä, millaiseksi veroesitys valmistelussa muuttui.

”Minusta on vähän hassua, että valtiovarainministerin twiitissä viitataan pieneen maksuun, jota muuallakin Euroopassa kerätään, kun se oli se alkuperäinen idea, mutta sitten valmistelu tuotti tämmöisen aika merkittävän verorasituksen majoitusliikkeille”, hän sanoo.

Lisäksi matkailijaverosta valmisteltiin pysyvää valtakunnallista lainsäädäntöä sen sijaan, että se olisi ollut alueellinen kokeilu, millaiseksi sitä Auton mukaan alun perin toivottiin.

Hänen mukaansa ministeriössä syntynyt malli olisi jopa voinut heikentää matkailun kasvuedellytyksiä.

Autto kertoo kannattaneensa alkuperäistä mallia, jossa kunnat olisivat voineet periä esimerkiksi muutamien eurojen suuruisen maksun matkailijoiden majoitus­vuorokausista. Kunnat olisivat voineet päättää itse maksun suuruudesta.

Autto ei osaa sanoa, miksi alkuperäisestä mallista luovuttiin. Ministeri Purra ei ole vastannut HS:n kommenttipyyntöön.

Rovaniemeltä kotoisin oleva Autto havainnollistaa maksua esimerkein: mikäli esimerkiksi hänen kotikaupungissaan käyvältä miljoonalta turistilta olisi rahastettu kolmen euron maksu, se olisi tuottanut kolme miljoonaa euroa kaupungille.

Kaupunki olisi sitten voinut käyttää maksun esimerkiksi yleisen viihtyvyyden parantamiseen ja matkailusta kaupungille aiheutuvien kustannusten kattamiseen, Autto sanoo.

Ministeriön valmistelema vero olisi kohdistunut eri tavoilla eri majoitusmuotoihin.

Suomessa ei ole lyhytvuokraajille, kuten Airbnb:lle, samanlaista rekisteröinti­velvollisuutta kuin perinteisillä majoitustahoilla. Siksi Auton mukaan vero olisi kohdistunut käytännössä rekisteröityneisiin majoitusyrityksiin, mutta lyhytvuokraus olisi pääosin jäänyt sen ulkopuolelle.

Esimerkiksi Rovaniemellä Auton mukaan lyhytvuokrauksen osuus on jo perinteistä suurempi. Hänen mukaansa matkailijavero ei olisi siksi ollut tasapuolinen.

Suomeen kaavailtu matkailijavero on käytössä monissa Euroopan maissa.

“Matkailijavero tarjoaisi erityisesti matkailijoiden suosimille kunnille välineen lisätulojen saamiseksi matkailusta. Tavoitteena olisi mahdollisimman yksinkertainen ja selkeä veromalli, jonka käyttöönotosta kunnat päättävät itse”, Purra perusteli huhtikuussa.

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (Vatt) totesi tuolloin, että matkailijaverolla voitaisiin esimerkiksi korvata kunnille turismin aiheuttamia kustannuksia tai haittoja. Keväällä verohanke sai Lapin matkailulta myönteisen vastaanoton, mutta Itä-Suomessa sitä vastustettiin.