Kartta näyttää Ukrainan puolustuksen lukon – Käihkö: Jos Ukraina antaa nämä alueet, Venäjän nälkä vain kasvaa

Itä-Ukrainan Donbassin linnoitukset ovat kuin lukko Venäjää vastaan Ukrainan puolustuksessa. Siksi ne ovat niin tärkeitä Ukrainalle.

Näin sanoo Helsingin yliopiston tutkija, sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkö.

Venäjä-tutkija Mark Galeotti sanoi aiemmin Ylen haastattelussa, että Donbassin eli Donetskin ja Luhanskin alueiden hallinta on noussut Venäjälle sodan keskeisimmäksi kysymykseksi.

Galeotti arvioi, että jos Venäjä saisi alueet hallintaansa, se voisi julistaa sodan voitetuksi.

– Donbassissa on sodittu vuodesta 2014 lähtien, eli sillä on erityistä merkitystä Venäjälle, Käihkö sanoo.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on puolestaan haluton luovuttamaan Venäjälle Slovjanskin ja Kramatorskin kaupunkeja.

Kartta näyttää linnoitukset Slovjanskin ja Kramatorskin edustalla:

Yhdysvaltojen tuki Ukrainalle horjuu

Käihkö kertoo, että linnoituksia on rakennettu vuodesta 2014 lähtien, ja vuoden 2015 tulitauon jälkeen niitä on vahvistettu.

Viime vuosina Ukraina on rakentanut alueelle lisää puolustuslinjoja.

Jos Ukraina joutuisi luopumaan alueesta, se menettäisi myös linnoitukset. Tämä tekisi Ukrainan haavoittuvaiseksi Venäjän uudelle hyökkäykselle.

– Tämä on sotilaallinen syy sille, miksi Ukraina ei ole hirveän innostunut antamaan aluetta Venäjälle.

Ukraina on hankalassa paikassa, sillä Yhdysvaltojen tuki horjuu.

Käihkö viittaa asetelmaan, johon Ukraina joutuu Venäjää todennäköisemmin. Siinä sodan osapuoli ei enää usko, että sotimalla voi parantaa tilannetta. Sen sijaan sotaa jatkamalla tilanne heikkenee, ja myönnytykset voivat tulla kyseeseen.

Kramatorsk on yksi Ukrainan tärkeimmistä linnoituskaupungeista Donetskissa:

Ukrainan sodassa erityinen ilmiö: kaikki siviilit eivät lähde

Käihkön mukaan Slovjanskista ja Kramatorskista on evakuoitu erityisesti lapsiperheitä. Silti kaupungeissa on yhä siviilejä.

– Ukrainassa on mielenkiintoinen dynamiikka, jota ei kaikissa sodissa nähdä. Jotkut kieltäytyvät lähtemästä, koska heillä on erikoissuhde omaan kotiin.

Slovjansk ja Kramatorsk eivät ole kovin isoja kaupunkeja. Kooltaan ne ovat suurin piirtein Lahden ja Tampereen välimaastosta. Niillä on kuitenkin kokoaan suurempi symbolinen merkitys, Käihkö tähdentää.

– Ukrainan huolena on, että jos Ukraina antaa nämä alueet, Venäjän nälkä vain kasvaa syödessä. Jos Venäjä huomaa Ukrainan heikkouden, se alkaa vaatia enemmän tai sitten hyökkäys jatkuu myöhemmin.

Linnoitusten menettämisen myötä hyökkäysten torjuminen olisi Ukrainalle vaikeaa.

– Sen takia turvatakuukysymys on Ukrainalle avainkysymys, Käihkö sanoo.

Käihkö: Suomi ei ole varautunut sodan loppumiseen

Zelenskyi sanoi eilen keskiviikkona, että hän kannattaa Yhdysvaltain ehdotusta kolmenkeskisistä neuvotteluista Ukrainan sodan lopettamiseksi mahdollisimman pian.

Myös Suomen presidentti Alexander Stubb on viestinyt Yhdysvaltain turvatakuiden edistyneen.

Käihkön mukaan Suomi ei ole riittävästi varautunut tilanteeseen, jossa Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa yhtäkkiä loppuu.

– Olemme tuudittautuneet siihen ajatukseen, että sota ei tule Suomeen niin pitkään kuin Ukrainan sota jatkuu nykyisellä tavalla. Kuinka huolissaan meidän pitäisi olla tilanteessa, jossa sota loppuu aika nopeastikin? Käihkö kysyy.

Hän peräänkuuluttaa niin sanottua skenaarioanalyysia siitä, mitä tapahtumakulkuja tulitauosta voisi seurata – myös Suomelle. Skenaarioanalyysi tarkoittaa menetelmää, jolla tutkitaan erilaisia mahdollisia vaihtoehtoja tulevasta.

Jos Ukraina tekee myönnytyksiä Venäjälle, se voisi Käihkön mukaan aiheuttaa Venäjällä voitonuhmaa.

Käihkön arvion mukaan taistelut jatkuvat Donbassissa. Tilanne on alueella lukkiutunut.

Talvella huomio kiinnittyy ilmasodankäyntiin, jossa ollaan uuden äärellä. Käihkön mukaan aiemmin vallalla on ollut ajatus, jonka mukaan sotia ei voiteta ilmasta.

Nyt ilmasta pystytään hyökkäämään hyvin tarkasti yksittäisiin kohteisiin.

Hän arvioi, että Ukrainaan kohdistuu suuria paineita siksi, että Venäjä hyökkää maan siviilikohteisiin.

– Sieltä tulee aivan uudenlaista painetta saada sota päättymään, Käihkö sanoo.

Vaikka sodankäynnin painopiste on Käihkön mukaan siirtynyt ilmasotaan, rauhanneuvotteluissa ja Venäjän vaatimuksissa Donbassin merkitys voi yhä korostua.