Lokakuun puoliväliin mennessä Millerovon kaupungin lähelle Rostovin alueelle oli rakennettu lähes valmiiksi uusi droonien laukaisutukikohta.

Tukikohdan pinta-ala vastaa noin 126:ta jalkapallokenttää. Sinne rakennetaan kahdeksan laukaisualustaa, joista kaksi on jo valmiina. Kaikki tämä rakennettiin keskelle peltoa vain kuudessa viikossa, ilmenee uutistoimisto Reutersin satelliittikuviin perustuvasta analyysistä.

Tukikohta on tarkoitettu venäläisten suihkumoottorilla varustettujen hyökkäysdroonien laukaisemiseen. Ne voivat lentää jopa 600 kilometrin tuntinopeudella.

Droonien laukaisemiseen ei tarvita varsinaista lentokenttää tai kiitotietä. Droonit voidaan laukaista erityisiltä rampeilta, jotka voivat olla joko kiinteitä tai siirrettäviä.

Reutersin haastattelemien sotilasasiantuntijoiden mukaan valmiista tukikohdasta voidaan laukaista yli sata droonia vuorokaudessa.

Yksityisen tiedusteluyhtiö Drone Secin perustaja ja toimitusjohtaja Mike Monnik sanoi Reutersille, että tukikohdan pääasiallinen tarkoitus on tehdä drooni-iskuja Ukrainaan.

”Kyky ottaa nopeasti käyttöön valmius tehdä laajamittaisia iskuja miehittämättömillä ilma-aluksilla muodostaa strategisen haavoittuvuuden Nato-maille”, Monnik kuitenkin lisää.

Monnikin mukaan monissa Nato-maissa ei ole kattavaa droonintorjuntajärjestelmää.

Millerovon tukikohta on vain osa laajaa droonien laukaisutukikohtien verkostoa, jota Venäjä on rakentanut kahden viime vuoden aikana.

Verkoston rakentamiseen kiinnitti ensimmäisenä huomiota Radio Svobodan valkovenäläinen toimitus. Sen kesäkuussa julkaisemassa selvityksessä paljastui viisi vastaavaa tukikohtaa. Ne sijaitsevat Smolenskin, Orjolin ja Brjanskin alueilla eli Venäjän länsiosissa.

Suurin tukikohdista sijaitsee Tsymbulovon kylän lähellä Orjolin alueella. Sen pinta-ala on lähes kahdeksan neliökilometriä. Rakentaminen alkoi elokuussa 2024, ja jo saman vuoden lopusta lähtien tukikohtaa on käytetty säännöllisesti droonien laukaisemiseen Ukrainaan.

Venäjän puolustusministeriön omistamalla Zvezda-televisiokanavalla Tsymbulovon tukikohtaa kutsuttiin ”maailman suurimmaksi droonisatamaksi”.

Ukrainalaisten avointen lähteiden tiedusteluun erikoistuneiden kanavien mukaan Tsymbulovossa oli syyskuun loppuun mennessä käytössä yli 20 laukaisulaitetta erityyppisiä drooneja varten.

Ukrainan sotilastiedustelun ja riippumattomien asiantuntijoiden mukaan Venäjä käyttää hyökkäyssodassaan muun muassa useita Geran-droonien malleja. Ensimmäiset mallit perustuivat iranilaisiin Shahed-drooneihin, mutta myöhemmin Venäjä alkoi valmistaa ja kehittää niistä omia versioitaan.

Geran-1 ja Geran-2 ovat potkuridrooneja, kun taas uudemmissa Geran-3-, Geran-4- ja Geran-5-malleissa käytetään suihkumoottoreita.

Tsymbulovan droonitukikohta

Kiinteä laukaisulaite Geran-5-drooneille

Kiinteät laukaisulaitteet Geran-droonien eri versioille

Varastot, parakit ja muut aputilat

Satelliittikuvien analyysin perusteella Tsymbulovon tukikohdan rakentamisen aloittamisesta ensimmäisiin droonien laukaisuihin kului alle puoli vuotta. Tsymbulovon tukikohdan satelliittikuvat on otettu 16. elokuuta. Kuva: Planet Labs PBC, grafiikka: Kimmo Koskinen / HS

Brittilehti The Telegraphin elokuussa julkaisemassa selvityksessä laskettiin jo kymmenen droonien laukaisutukikohtaa. Puolet niistä sijaitsi Venäjän eteläosissa ja Venäjän miehittämillä Ukrainan alueilla. Osa oli rakennettu aiemmin käytössä olleiden sotilaslentokenttien yhteyteen.

Osa niistä paikoista on jo joutunut ukrainalaisten droonien iskujen kohteeksi. Esimerkiksi Millerovon sotilaslentokentälle on tehty useita iskuja vuoden aikana. Lokakuun alussa iskun kohteeksi joutui Tsymbulovon tukikohta. Pian tämän jälkeen venäläislähteet kertoivat, että tukikohdan ilmatorjuntaa oli vahvistettu.

Venäläinen Geran-2-potkuridrooni lentää kerrostalon lähellä Kiovassa huhtikuussa. Kuva: Valentyn Ogirenko

Ukrainan asevoimien julkisuuteen kertomien tietojen mukaan Venäjä lisäsi suihkumoottorilla varustettujen droonien käyttöä noin kuusinkertaiseksi kolmen kuukauden aikana viime kesänä.

Suihkumoottorilla varustetut droonit ovat perinteisiä potkuridrooneja nopeampia, mikä vaikeuttaa niiden torjumista. Niiden torjunta voi myös kuluttaa enemmän ilmatorjunnan rajallisia ohjusvarastoja.

Venäjä lisää sotilastukikohtiensa määrää myös maan luoteisosissa. Suomen rajan läheisyyteen rakennettavista droonien laukaisutukikohdista ei kuitenkaan ole tietoa.

Source: Helsingin Sanomat · Artem Vorobjov HS, Kimmo Koskinen HS

At a glance

Topic
World
Country
🇫🇮 FI
Publisher language
FI
Added to Allnira