Veimme asiantuntijan Hesburgerin metsään – hän kertoo, mikä siellä on pielessä

Metsätalousinsinööri Heikki Ala-aho kävelee heinien seassa.

Olemme paksuturpeisella entisellä pellolla Reisjärvellä Pohjois-Pohjanmaalla. Noin kahdeksan hehtaarin alueelle on istutettu puita, joiden tehtävänä on sitoa pikaruokaketju Hesburgerin ilmastopäästöjä.

Olemme pyytäneet Heikki Ala-ahon mukaamme katsomaan kohteita, jotka on metsitetty sitomaan eri yritysten ilmastopäästöjä.

Ala-aho on metsätalousinsinööri, ympäristösuunnittelija ja metsäalan aktiivinen keskustelija, joka on erityisen kiinnostunut turvemaista ja niiden ympäristötietoisesta kasvattamisesta.

Ensin hän arvelee, että Hesburgerin kohteella metsitys vaikuttaa onnistuneen. Sitten hän kiertelee lisää ja peruu puheensa.

Hän sanoo suoraan, että kohde ei sido ilmastopäästöjä kuten yritys ehkä luulee:

Tämän kohteen on metsittänyt Carboreal, mutta useat muutkin toimijat tarjoavat päästöjen kompensointia metsittämällä turvealueita.

Turvemaan metsitys ei kuitenkaan ole ilmastoteko, koska metsityksen jälkeenkin turvealueista tulee suuria päästöjä, sanoo ilmastopaneelin jäsen, Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Raisa Mäkipää.

– En tiedä, mitä meillä on ymmärretty väärin, kun halutaan tehdä juuri metsittämistä. Metsitys on kallista, hidasta eikä turvemailla vaikuttavaa.

Mäkipään mukaan metsitystä on myös vaikea saada onnistumaan ja on yleistä, että puut lähtevät kasvamaan huonosti. Jopa puolet turvepeltojen metsityksistä epäonnistuu.

Ei lainkaan ilmastoteko

Jos puut lähtevät kunnon kasvuun, toisin kuin Ala-ahon mukaan Reisjärvellä on käynyt, ne toki sitovat hiiltä.

Samaan aikaan ojituksen kuivattama turve kuitenkin hajoaa. Siitä aiheutuu suurempia päästöjä kuin puut sitovat.

Turvemaan päästöt saataisiin rajuun laskuun tai loppumaan vain, jos vedenpintaa nostettaisiin, Mäkipää sanoo. Turvealueet pysyvät kuivina aiemmin tehtyjen ojitusten takia, ja nämä ojitukset pitäisi siis tukkia tai antaa niiden tukkeutua.

Rahallisesti arvokkaita mäntyjä ja kuusta ei kuitenkaan voi kasvattaa märässä maassa, vaan siinä viihtyisivät ennemmin esimerkiksi paju, tervaleppä tai hieskoivu.

Metsittäminen on kuitenkin Mäkipään mukaan ilmastolle parempi vaihtoehto kuin se, että entiset turvepellot tai turpeennostoalueet jätetään kuten ne ovat.

Ilmastolle huonoin vaihtoehto olisi viljellä näitä alueita, koska jatkuvan maanmuokkauksen yhteydessä turpeesta aiheutuvat päästöt ovat kaikista suurimmat.

Grafiikassa voit vertailla turvepellon eri käyttömuotojen päästöjä. Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Raisa Mäkipään mukaan vettämisen päästöt ovat Suomen viileässä luultavasti alhaisemmat, mutta suomalaista tutkimustietoa ei ole tarpeeksi:

Yhtiö torjuu kritiikin

Hesburgerin kohteen metsittäneessä yhtiössä ollaan hyvin eri mieltä sekä metsityksen onnistumisesta että ylipäätään turvepeltojen metsityksen hyödyllisyydestä.

Carborealin mukaan Reisjärvellä metsitys on onnistunut tavanomaista paremmin.

Toki toimiakin vaaditaan: kuolleiden taimien tilalle aiotaan istuttaa uusia taimia. Kasvillisuutta hävitetään ja on jo hävitetty. Se on tavanomaista toimintaa rehevillä kohteilla.

Carborealin edustajat ovat vahvasti sitä mieltä, että kyseessä on ilmastoteko.

– Jo se on ilmastoteko, että tätä peltoa ei viljellä, sanoo toimitusjohtaja Salomo Vilen.

Carboreal metsittää lähinnä entisiä turvepeltoja.

Yhtiö on sitoutunut 99 vuodeksi pitämään Reisjärven metsän metsänä.

Sinä aikana sitä hoidetaan siten, että metsään pyritään sitomaan mahdollisimman paljon hiiltä.

Esimerkiksi jatkuvan kasvatuksen hakkuut ovat sallittuja mutta avohakkuu ei.

Nuorten metsittämä kohde

Käymme metsätalousinsinööri Heikki Ala-ahon kanssa myös Kärsämäellä.

Paikalliset nuoret ovat metsittäneet tämän entisen turpeennostoalueen osana 4H-liiton Taimiteko-toimintaa.

Ohjelman tarkoitus oli hyvä: yritykset maksoivat taimien istuttamisesta nuorille eri puolilla Suomea. Sillä tavalla oli tarkoitus tarjota nuorille keino taistella ilmastonmuutosta vastaan.

Ohjelman suojelijana oli presidentti Sauli Niinistö, ja Taimiteko sai Keskuskauppakamarin vuoden vastuullisuusteko -palkinnon vuonna 2021.

Kärsämäkeläisen turvemaan metsitys ei vaikuta Ala-ahon mukaan varsinaiselta ilmastoteolta:

4H-yhdistyksestä arvioidaan, että osa Kärsämäen alueesta on lähtenyt kasvamaan paremmin ja osa huonommin.

Taimiteon alkuperäisenä tarkoituksena on ollut metsittää 10 000 hehtaaria.

Ihan siihen ei ole päästy. Suuri osa toteutuneista 490 hehtaarin metsityksistä on turvemailla.

Kun Taimiteko alkoi vuonna 2019, entisiä turpeennostoalueita oli hyvin saatavilla.

Vuonna 2021 valtio otti edellisen kerran käyttöön metsitystuen ja alueiden saatavuus heikkeni, kun metsittämisestä tuli niin kannattavaa kaikille.

Taimiteon nettisivuilla käytetään ilmastovaikutusten laskemiseen Luonnonvarakeskuksen kivennäismaalle tekemiä laskelmia. Nettisivujen mukaan turvemaalla metsityksen positiivinen vaikutus olisi jopa suurempi.

Luonnonvarakeskuksen Raisa Mäkipään mukaan turvemaan metsittämisen voi laskea ilmastoteoksi vain, jos vertaa päästöjä peltoviljelyn vielä suurempiin päästöihin.

Vaikea laji

4H:n järjestöpäällikkö Sampo Juhajoki muistuttaa, että Taimiteon alkuvuosina ajat olivat erilaiset kuin nykyään. Tuolloin ei puhuttu vielä vettämisestä, mutta puhuttiin kyllä nuorten ilmastoahdistuksesta.

Tavoitteena oli paitsi ilmastoteko myös nuorten työllistäminen.

– Olemme tienneet jo alusta saakka, että käytöstä poistettujen turvetuotantoalueiden metsitys on erittäin vaativaa.

Juhajoen mukaan järjestön saamista alueista yli puolet jätettiin metsittämättä, koska niiden ei katsottu soveltuvan siihen.

Metsiä hoidetaan talousmetsinä hyvän metsänhoidon suositusten mukaisesti ainakin 55 vuotta. 4H aikoo käyttää alueita myös opetuskäytössä.

Juhajoen mukaan osa taimista on lähtenyt kasvamaan paremmin ja osa huonommin. Tiedossa on ainakin täydennysistutuksia ja lannoituksia. 4H on tehnyt alueiden hoidosta sopimuksen Metsä Groupin kanssa.

Heikki Ala-aho tutustui Taimiteko-metsiin ilmakuvien perusteella:

Oliko Taimiteko järjestöpäällikkö Sampo Juhajoen mielestä ilmastoteko?

– Pidämme kiinni taimikoiden jatkohoidosta ja teemme parhaamme, jotta hiilensidonta onnistuu kuvaamallamme tavalla.