Vauras yrittäjäsuku pitää pystyssä pientä Vieremän kuntaa Pohjois-Savossa

Ylä-Savossa Vieremällä asuu noin 3 300 ihmistä, mutta työpaikkoja kunnassa on enemmän kuin työvoimaa.

Syyskuussa työttömiä oli noin 5,7 prosenttia työvoimasta. Luku oli koko Pohjois-Savon maakunnan matalin.

Merkittävin työllistäjä on metsäkoneyhtiö Ponsse ja sen ympärille kasvanut verkosto, jotka ylläpitävät alueella noin tuhatta työpaikkaa.

Pörssiyhtiön osakkeista enemmistön omistaa neljä Vidgrénin veljestä, suurimpana heistä Juha Vidgrén noin 22 prosentin osuudella.

Hän oli viime vuonna Pohjois-Savon tulokärjessä viidentenä. Myös muut veljet ylsivät yli miljoonan euron kokonaisansioihin.

Metsäkoneyhtiön taloudellinen ja sosiaalinen vaikutus on pienelle kunnalle huomattava.

Vieremän kunta saa Ponssen maksamaa yhteisöveroa noin miljoona euroa vuodessa ja kiinteistöveroa yli 100 000 euroa. Näiden päälle tulevat satojen työntekijöiden kunnallisverot.

Vieremän kunnalla on 14,7 miljoonaa euroa ylijäämää aiemmilta vuosilta, kertoo viime vuoden tilinpäätös.

Vuoronvaihdot näkyvät keskustassa

Vieremän kunnanjohtaja Mika Suomalainen ottaa toimittajan vastaan kunnantalon parkkipaikalla. Vieressä on liikenneympyrä, jonka keskeltä näkee koko pienen kunnan keskustan.

Iltapäivisin liikenneympyrä ruuhkautuu, kun Ponssen työvuoro vaihtuu.

– Vieremällä ei ole yhtään valtion työpaikkaa. Vain yksi suuryritys ja sen ympärille kasvanut alihankkijaverkosto, Suomalainen kertoo.

Vieremän työpaikkaomavaraisuus on Tilastokeskuksen mukaan noin 130 prosenttia.

Koska työpaikkoja on enemmän kuin työvoimaa, kääntää moni työvuoron jälkeen auton keulan kohti naapurikuntia. Osa ajaa toista sataa kilometriä Kuopioon tai Kainuuseen saakka.

– Talouden osalta meillä ei ole mitään mustia pilviä näkyvissä.

Ponssen ei tarvitse ostaa hyväksyntää

Muutama sata metriä kuntakeskuksen liikenneympyrästä sijaitsee Vieremän koulukeskus.

Juha Vidgrén on käynyt opettajakoulutuksen ja toimii lukion koulukummina. Hän esittelee Timo Tyynismaan maalaamaa muraalia, joka toteutettiin rakennuksen päätyyn tänä kesänä.

– Sanoin tekijälle, että lehmää pitää olla ja vähän vettä. Aika hienosti se onnistui.

Rakennuksen pitkä seinusta on lasitettu, valaistu ja lämmitetty. Viime vuonna käyttöön otettu terassimainen oleskelutila on tarkoitettu välituntien viettoon.

Sekin on Juha Vidgrénin maksama.

Vidgrénien kädenjälki näkyy myös koulun sisällä. Käytävää koristavat näyttävät valokuvat, jotka esittelevät Vieremän maaseutumaista maisemaa.

Kivenheiton päässä koululta sijaitsee tanssisali ja kylätalo Rientola. Juha Vidgrén maksoi rakennushankkeen omasta pussistaan.

Vidgrén esittelee maksamaansa muraalia:

Vidgrén on tukenut vuosien aikana myös lukuisia paikallisia urheilijoita, seuroja ja yhdistyksiä. Hänen isänsä nimissä perustettu säätiö on myöntänyt apurahoja ja stipendejä noin 2,5 miljoonaa euroa.

Isot yritykset tekevät hyväntekeväisyyttä saadakseen paikalliset asukkaat puolelleen. Näin toimii esimerkiksi Google, joka on luvannut jakaa säännöllisesti alueellisia yhteisötukia paikkakunnilla, joissa sillä on toimintaa.

Ponsse ei rakenna hyväksyntää tyhjästä, sillä se on jo osa kylän identiteettiä. Yhtiö on ollut myös valtakunnallisesti Suomen arvostetuimpien yritysten kärkijoukossa.

Juha Vidgrénin mukaan yhtiön myönteinen maine on tullut erilaisista asioista, mutta hyväntekeväisyyttä hän ei nosta merkittävään rooliin.

– Siihen liittyvä näkyvyys voi olla suurta kylän pinnassa, mutta jää vähäisemmäksi kauempana.

Hän korostaa, että kyse on yhteiskuntavastuusta:

Kaikki olisi voinut mennä toisin

Ponssen ja Vieremän kunnan yhteistyö alkoi tiukalla äänestyksellä. Keväällä 1970 kunnanjohtajan pakeille pyrki paikallinen yrittäjä Einari Vidgrén, joka pyysi kuntaa rakentamaan hallin ja vuokraamaan sen hänen käyttöönsä.

Pyyntö eteni Vieremän valtuuston päätettäväksi ja halli päätettiin rakentaa vain yhden äänen enemmistöllä.

Einarin poika Juha Vidgrén kertoo, että epäilijöitä riitti.

– Isällä oli rahat aika vähissä ja siinä vähän arveltiin, että niinköhän tuo halli kauan pyörii, jos se tehdään.

Kyläläiset suhtautuivat hieman huvittuneesti myös hallissa valmistuneisiin ensimmäisiin metsäkoneisiin. Niitä verrattiin kylällä vapaana kulkeneeseen sekarotuiseen Ponsse-koiraan.

Einari Vidgrén nimesi yhtiön koiran mukaan ja jatkoi koneiden valmistusta.

Varhaisista epäilyistä huolimatta metsäkoneyhtiö Ponssesta kasvoi Vieremän kunnan taloudellinen selkäranka.

Einari Vidgrén kuoli äkilliseen sairauskohtaukseen lokakuussa 2010. Kunta rakennutti yhdessä Vidgrénin perheen kanssa kunnan keskustaan puiston, joka kunnioittaa Ponssen perustajan muistoa.

Ylin päätösvalta säilyy kunnantalolla

Vieremän kunnanvaltuusto kokoontuu kunnantalon toisessa kerroksessa. Salin sivussa on ikkuna, jonka verhojen välistä on suora näkymä Vieremän keskustaan.

Kunnan ylintä päätösvaltaa käyttää 21 valtuutettua.

Juha Vidgrén on ottanut julkisuudessa kantaa poliittiseen keskusteluun. Hän on moittinut kansanedustajien aluepolitiikkaan liittyviä päätöksiä, kuten sairaalaverkon supistamista.

Paikallisesti Vidgrén on vastustanut hyvinvointialueen säästösuunnitelmia ja pitänyt Ponssentiellä sijaitsevan terveysaseman puolia. Hän on myös moittinut tapaa, jolla tuulivoimayhtiö ajoi voimaloiden kaavoitusta Vieremälle.

Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Mikko Heiskanen (kesk.) kertoo, että hän ei muista yhtään tilannetta, jossa Vidgrén olisi pyrkinyt vaikuttamaan Vieremän omaan, paikalliseen päätöksentekoon.

Hän pohtii, että tuskin siihen on ollut tarvettakaan.

– Pyrimme olemaan kunnassa yrittäjäystävällisiä.

Viimeisin Ponsseen liittyvä päätös tehtiin kesäkuussa, kun tekninen lautakunta myönsi tehtaan laajennukselle ja tehdasalueen aitaamiselle rakentamisluvan.

Kunnanjohtaja Mika Suomalaisen mukaan teollisuus ja asuminen ovat asettuneet Vieremällä hyvin vierekkäin. Vuosien mittaan valituksia tai huomautuksia on ollut hyvin vähän.

Suomalainen muistuttaa, että jokaista yritystä ja henkilöä pitää kohdella tasapuolisesti.

– Noudatamme lakeja pilkuntarkasti, sillä yrityksiä koskevat päätöksemme ovat aina suurennuslasin alla.