Vantaan budjettiesitys jakaa puolueita – soitimme valtuustoryhmiin ja kysyimme, mitä mieltä ne ovat

Vantaan kaupunginjohtajan Pekka Timosen maanantaina julkistama budjettiesitys saa tukea kaupunginvaltuuston suurimmilta valtuustoryhmiltä.

Kokoomus kiittelee etenkin sitä, ettei kaupunginjohtaja esitä veronkorotuksia ensi vuodelle.

Valtuustoryhmän puheenjohtaja Heli Hakala sanoo, että veronkorotusten sijaan on ensin syytä käydä läpi muut tasapainottamistoimet ja jatkaa niiden toteuttamista.

– Kokoomusryhmä on pitänyt tärkeänä, että ei lähdetä ensimmäisenä veroja tarkastelemaan.

Timonen totesi maanantaina, että kaupungin talouden vaikein vaihe on jo takana. Hakala on tästä samaa mieltä.

Tavoitteeseen talouden tasapainosta on Hakalan mukaan kuitenkin vielä matkaa. Säästöjen vaikutuksia on seurattava ja jos tarvetta ilmenee, sen jälkeen tulee tehdä uusia sopeutuspäätöksiä, Hakala arvioi.

Lisärahoitusta ryhmä ei esitä mihinkään kohteeseen. Sen sijaan tuloja pitää kasvattaa. Hakalan mukaan kokoomuksen tavoitteena on luoda Vantaalle mahdollisimman tehokas ja yritysystävällinen ilmapiiri, jotta kasvu ja verotulot lisääntyisivät.

Niin ikään SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Soile Eriksson pitää Timosen budjettiesitystä oikeansuuntaisena.

– Ryhmän tavoitteena on saada kaupungin talous tasapainoon. Kaupunginjohtajan esittämä talousarvio edistää tätä tavoitetta, Eriksson sanoo.

Hän myös jakaa ainakin osittain kaupunginjohtajan näkemyksen talouden kuopan ohittamisesta.

Eriksson kuitenkin huomauttaa, että Vantaan vaikea työttömyystilanne vaikuttaa edelleen merkittävästi kaupungin talouteen. Muun muassa rakentamisen hiipuminen näkyy työttömyysluvuissa.

Tarkempia toimialakohtaisia lukuja talousarviosta ei ole vielä esitelty. Siksi Eriksson ei vielä halua ottaa tarkemmin kantaa toimialojen budjetteihin.

Hän pitää kuitenkin tärkeänä, että kasvatuksen ja opetuksen palvelut turvataan myös jatkossa.

Vihreät korottaisivat veroja

Myös vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtaja Tia Seppänen pitää budjettiesitystä yleisellä tasolla oikeansuuntaisena.

Hän kuitenkin painottaa, että vihreät ei kannata jatkuvaa menojen leikkaamista, vaan toivovat päätösten perustuvan kattaviin ennakkovaikutusten arviointeihin – erityisesti siitä, miten säästöt vaikuttavat lapsiin ja nuoriin.

Tämän lisäksi vihreät näkee, että on olemassa helppoja säästökohteita, jotka olisi hyvä hyödyntää.

Esimerkkeinä niistä Seppänen mainitsee kiinteistökannan energiatehokkuuden parantamisen sekä luonnon hallitun hoitamattomuuden mallin, kuten niittojen harventamisen.

Hänen mukaansa näiden toteuttaminen vähentäisi kaupungin toimintakuluja ja lisäisi samalla ympäristön monimuotoisuutta ja viihtyisyyttä.

Lisäksi Seppänen kertoo, että vihreiden valtuustoryhmä on jo aiemmin esittänyt harkittavaksi mahdollisuutta korottaa veroja maltillisesti.

Seppäsen mukaan veronkorotuksilla turvattaisiin erityisesti lapsille ja nuorille suunnattua palveluita tilanteessa, jossa kaupungin oma vaikutusvalta talouden isoihin, ulkoisiin heilahteluihin on rajallinen.

Vasemmistoliitolta tiukkaa kritiikkiä

Kellossa soi täysin toisenlainen ääni pienemmissä valtuustoryhmissä.

– Se oli suuri pettymys, vasemmistoliiton valtuustoryhmän puheenjohtaja Antero Eerola summaa kaupunginjohtajan budjettiehdotuksen.

Eerolan mukaan budjetin pohjana ovat isot irtisanomiset, eikä kaupunginjohtajalla riittänyt rohkeutta veroratkaisuihin, joiden avulla pahimmasta tilanteesta olisi selvitty.

– Kuntaveron tasoa olisi voitu maltillisesti ja ehkä väliaikaisesti nostaa, vaikkapa vain puolella prosenttiyksiköllä.

Antero Eerolan mielestä kaupunginjohtaja Timosen väite siitä, että Vantaan talouden vaikein vaihe olisi takana, on väärä. Tästä kertoo massatyöttömyys, joka kurittaa Suomen suurimpia kaupunkeja – ja kaikkein pahiten Vantaata.

– 1990-luvun laman lukuja lähentelevä massatyöttömyys on suurin ongelmamme. Jos sitä ei saada painettua alas, taloudelliset ongelmat jatkuvat varmasti.

Leikkauksiin Eerola suhtautuu kielteisesti. Hänen mukaansa irtisanomisilla on kaavittu kokoon noin 11 miljoonan euron säästöt, kun samaan aikaan kaupunginvaltuusto on tänä syksynä myöntänyt 16 miljoonaa euroa lisää passiiviseen työttömyyden hoitoon.

– Eli tuotetaan lisää työttömiä, jotta voidaan rahoittaa työttömyyttä. Eihän tässä ole mitään järkeä.

Perussuomalaiset: edessä hankalat ajat

Vantaan perussuomalaisten valtuustoryhmän valtuutetun Tanja Aidanjuuren mukaan kaupunginjohtajan hyvin positiivisetkin visiot eivät pidä täysin paikkaansa.

– Meillä on aika hankalat ajat edessä.

Aidanjuuren mukaan säästettävää ja leikattavaa löytyisi muun muassa Vantaan omasta julkisesta johdosta.

– Ensimmäiset raskaimmat säästöt olisi pitänyt valuttaa ylhäältä alas eikä päinvastoin. Vantaan kaupungin pitäisi tarkastella omaa johtoporrastaan ja järjestää organisaatio täysin uusiksi. Tehtäviä tulisi yhdistellä, koska esimerkiksi johtajia on liikaa.

Aidanjuuri huomauttaa, että myös raitiovaunuhankkeen kulut nousevat koko ajan.

– Meille ei kerrota lopullista summaa. Yllätymme aina, kun kustannuksia tulee parikymmentä miljoonaa lisää.

Aidanjuuren mukaan on iso ongelma, että Vantaalta lähtee veronmaksajia pois enemmän kuin tulee tilalle: ihmiset valuvat Vantaalta muualle.

– Meillä on paljon kouluja, joissa on S2-oppilaita ja siinä kohtaa vanhemmat ymmärrettävästi tekevät koulushoppailua ja muuttavat lähikuntiin.

Ensi vuoden budjetissa Vantaan perussuomalaiset haluaisivat pistää lisää rahaa ja panostaa nimenomaan kouluihin ja opetukseen.

– Luokassa saattaa olla 20 oppilasta, joista 18 puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea. Ongelmat alkavat jo varhaiskasvatuksesta: lapsia ei saada kotoutettua kieleen ja suomalaiseen kulttuuriin. Päiväkotiryhmät ja rakennukset ovat niin isoja, että lapset ovat pelkkiä lukuja.

Vantaan kaupunginjohtaja Pekka Timonen kertoi budjettiesityksestään 26. lokakuuta 2026: