Vantaalla on alueita, joissa yli puolet on ulkomaalaistaustaisia – tunnettu maahanmuuttotutkija esittää kolme huomiota

Vantaalla ulkomaistaustaisten asukkaiden osuus on suurempi kuin missään muussa Suomen kunnassa.

Koko kaupungissa osuus on noin 30 prosenttia, mutta joillakin asuinalueilla luku on lähes 60 prosenttia. Mitä Vantaan pitäisi tehdä estääkseen esimerkiksi Havukosken, Hakunilan ja Länsimäen segregaation eli alueellisen eriytymisen syvenemistä entisestään?

Kansainvälisesti tunnettu maahanmuuttotutkija, sosiologian professori Hein de Haas vieraili Vantaalla viime viikolla. Amsterdamin yliopistossa työskentelevä de Haas on tutkinut maahanmuuttoon, kotoutumiseen ja muuttoliikkeisiin liittyviä teemoja eri puolilla maailmaa yli 30 vuoden ajan.

Tässä jutussa käsitellään kolmea professori de Haasin alustuksessa ja Ylen haastattelussa esiin noussutta aihetta sekä Vantaan toimia niihin liittyen.

1. Asuntopolitiikka ja kaupunkisuunnittelu

Sosiaalinen segregaatio tarkoittaa eri väestöryhmien eriytymistä omille asuinalueilleen. Seurauksena asuinalueiden välille voi syntyä eroja asukkaiden tulotasossa, työllisyydessä tai hyvinvoinnissa.

Segregaatiota voidaan käytännössä ehkäistä esimerkiksi asuntopolitiikan ja kaupunkisuunnittelun avulla, professori de Haas toteaa.

Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, millaisia asumismuotoja alueille rakennetaan tai millainen osuus asumisesta on tuettua asumista. Tässä onnistumista de Haas pitää kehittyvien kaupunkien keskeisimpänä tehtävänä.

Vantaalla on panostettu segregaation ehkäisemiseen suunnilleen vuodesta 2018, jolloin kaupungissa alkoi ensimmäinen segregaatiota ehkäisevä ohjelma, sanoo apulaiskaupunginjohtaja Riikka Åstrand.

Nykyistä myönteisen aluekehityksen ohjelmaa hän luonnehtii koko maan edistyksellisimmäksi.

Tavoitteena on Åstrandin mukaan saada asukkaita jakautumaan mahdollisimman tasapuolisesti eri puolille kaupunkia niin, että esimerkiksi tiettyyn tulotasoon, kieliryhmään tai sosiaaliseen luokkaan kuuluvat eivät ylikorostu millään alueella.

Kuitenkin esimerkiksi Hakunilassa, Länsimäessä ja Havukoskella näin näyttää osin jo käyneen.

Esimerkiksi Havukoskella ulkomaistaustaisten osuus väestöstä on noin 59 prosenttia ja vuokra-asumisen osuus 56 prosenttia, jotka ylittävät reilusti kaupungin keskiarvon.

Samoilla alueilla on myös Vantaan alhaisin koulutustaso ja korkein työttömyysaste.

Åstrandin mukaan tätä kehityskulkua paikataan nyt muun muassa uudistamalla ostoskeskuksia ja asemien seutuja.

– Pyrimme tekemään kaikista alueista mahdollisimman houkuttelevia, jotta kaikenlaiset asukkaat haluaisivat niihin muuttaa. Yksi selkeä kipukohta tässä ovat olleet vanhat ostarit ja asemien seudut.

Havukoskella ja Hakunilassa ostoskeskusalueita uudistetaan lähivuosina merkittävästi. Kaupunki sai hiljattain hankittua yli 90 prosentin omistusosuuden Havukosken ostoskeskuksesta, mikä tarkoittaa, että kokonaisuuden kehittäminen on nyt kaupungin omissa käsissä.

Lähiviikkoina Havukoskelle aukeava katukulttuurikeskus Halo sekä Päivikki ja Sakari Sulbergin säätiön Hyvän arjen rakentajat -ohjelmakokonaisuus tähtäävät Åstrandin mukaan samaan tavoitteeseen.

Ohjelmakokonaisuus tuo tukea vanhemmille ja perheille, harrastusmahdollisuuksia lapsille ja nuorille sekä erilaista keskusteluapua, ohjausta ja arkivalmennusta alueen asukkaille.

– Tämäntyyppiset panostukset muokkaavat alueiden mielikuvaa positiivisempaan suuntaan, aktivoivat alueen asukkaita ja tekevät niistä houkuttelevampia, Åstrand summaa.

2. Kielen oppimisen merkitys

Maahan muuttaneiden kotoutuminen uuteen kotimaahansa on avainasia esimerkiksi työllistymisessä ja sitä kautta myös segregaation ehkäisemisessä.

Professori Hein de Haas nostaa paikallisen kielen oppimisen merkittävimmäksi tekijäksi siinä, että kotoutuminen onnistuu.

– Kieli on lähes kaikki kaikessa. Kieli välittää kulttuuria. Kieli auttaa kotoutumaan. Mielestäni maahanmuuttajien pitäisi päästä heti alusta alkaen hyvin helposti laadukkaaseen kieliopetukseen, myös niiden, jotka ovat maassa vain tilapäisesti.

Miten tämä toteutuu nykyisin Vantaalla?

– Henkilö, joka on oikeutettu kotoutumiskoulutukseen, pääsee siihen Vantaalla nykyisin 1–3 kuukauden sisällä. Näissä koulutuksissa kielenopetus on vahvasti mukana, Åstrand sanoo.

Kotoutumiskoulutuksen ulkopuolisille on Åstrandin mukaan tarjolla muun muassa erilaisia starttikursseja aikuisopistolla. Tällaisia kursseja järjestetään kuluvana vuonna yhteensä 120.

– Nämä starttikurssit ovat Vantaan kaupungin omaa panostusta, eli kokonaisuus on kaupungin itse kehittämä ja rahoittama.

3. Uudenlainen näkökulma

Hein de Haas esittää kirjassaan How Migration Really Works: A Factful Guide to the Most Divisive Issue in Politics (2023), että maahanmuuttoa pitäisi tarkastella täysin toisella tavalla kuin nykyisin.

Ajatus menee suunnilleen näin: Muuttoliikettä on ollut aina ja tulee aina olemaan. Lähtökohtana pitäisi siis olla sen hyväksyminen, että muuttoliike on normaalia.

– Se ei tarkoita, että pitäisi olla puolesta tai vastaan, vaan aloitamme todellisuudesta, tarkastelemme tosiasioita ja selvitämme, millaisilla toimilla muuttoliikettä voisi hallita paremmin, hän sanoo.

De Haasin mukaan maahanmuuttokeskustelu kilpistyy nykyisin liian paljon juupas–eipäs-tyyppiseksi väittelyksi, joka ei etene juuri lähtöasetelmaa pidemmälle.

– Politiikassa muuttoliikkeestä puhutaan nyt puolesta ja vastaan. Se on hyvin naiivia ja sanoisin jopa typerää. Se on vähän sama kuin kysyisi ekonomistilta, kannatatko vai vastustatko taloutta. Tai meteorologilta, onko sää mielestäsi hyvä vai huono asia.

Ladataan lomaketta...