Vanhemmat opettelevat Vaasassa tunnistamaan lapsensa korvatulehduksen kotona

Parhaassa tapauksessa turhat lääkäri­käynnit voisivat vähentyä, kun perheet tutkisivat itse lapsensa korvat ennen lääkäriin lähtöä.

19:00

Vaasassa on alkanut poikkeuksellinen Turun yliopiston tutkimus. Siinä vanhemmat tutkivat itse lapsensa korvat, kun epäilevät korvatulehdusta.

Väitöskirjatutkija Simo Nuuttilan mukaan samalla tavalla vanhempia osallistavia tutkimuksia ei maailmalla ole juuri tehty, ainakaan korvatulehduksia koskien.

– Erityisen poikkeuksellista on se, että annamme vanhemmille valtuudet tehdä päätöksiä, milloin he hakeutuvat lapsen kanssa hoitoon, Nuuttila sanoo.

Videolla Simo Nuuttila kertoo, miksi vastaavia tutkimuksia ei ole aikaisemmin tehty.

Vanhemmille koulutus

Vanhemmat siis tutkivat lapsensa korvat digitaalisella korvalampulla epäillessään tällä korvatulehdusta. Lampulla kuvataan lapsen tärykalvoa, ja vanhemmat tarkastelevat kuvaa tabletilta.

Vanhemmat ovat saaneet lyhyen koulutuksen, jonka perusteella osaavat arvioida, näyttääkö lapsen tärykalvo tulehtuneelta.

Tutkimuksensa perusteella he arvioivat, onko syytä pyytää apua terveydenhuollosta.

Korvatulehdus on valittu tutkittavaksi taudiksi, sillä sen riskit lapselle ovat pienet, Nuuttila kertoo.

Tutkimuksessa käytettäviä korvalamppuja ei ole julkisessa terveydenhuollossa henkilökunnan käytössä kovinkaan paljon. Syyksi Nuuttila arvioi korvalamppujen korkean hinnan.

Vähemmän antibiootteja

Yksi tutkimukseen osallistuvista on Berat Hoti. Perhe kaipaa apua korvatulehdusten ennaltaehkäisyyn ja niiden havaitsemiseen ajoissa.

Hän haluaisi välttää liiallista antibioottien käyttöä. Simo Nuuttila kertoo, että korvatulehdus ei aina vaadi lääkitystä, mutta toisinaan siihen määrätään myös antibiootteja.

– Siinä menee tosi pitkä aika, kun antibiootti on poistunut elimistöstä. Sen takia pyrimme välttämään antibiootteja viimeiseen asti, lähihoitajaksi kouluttautunut Hoti sanoo.

Myös verrokkiryhmää tarvitaan

Tutkimukseen on tarkoitus osallistua 40 lasta perheineen. Heistä noin puolet on jo löydetty.

Hotin perhe sijoitettiin satunnaisarvonnassa verrokkiryhmään. He eivät siis saa kotiinsa korvalamppua, vaan kirjaavat kuukauden jokaisena päivänä lapsensa voinnin kaavakkeisiin.

Berat Hoti ei ole asiasta pahoillaan.

– Pääsemme seuraamaan poikamme vointia päivittäin ja tekemään kirjauksia siitä. Kyllä siitäkin voi antaa paljon tietoa eteenpäin, Hoti sanoo.

Simo Nuuttila muistuttaa, että vastaavia tutkimuksia ei voisi analysoida ilman verrokkiryhmää. Siksi myös Hotin perheen osallistuminen on tärkeää.

Joskus vielä arkipäivää?

Jos tutkimus onnistuu Nuuttilan tavoitteiden mukaan, voisi vanhempien suorittama tutkimus olla joskus arkipäivää. Silloin turhat lääkärikäynnit voisivat vähentyä.

Berat Hotille se olisi ilouutinen. Hänen arvionsa mukaan he ovat aina päässeet lääkäriin nopeasti, mutta joskus ovat odottaneet vuoroaan yli tunnin.

– Helpottaisi arkea huomattavasti, kun ei aina tarvitsisi sitä lääkärikäyntiä, Hoti miettii.

Uusi käytäntö voisi tuoda myös hyvinvointialueille säästöjä.

– Lääkärien vastaanottoajat ovat kortilla. Niitä on vähemmän kuin tarvittaisiin. Niitä halutaan tietysti säästää sellaisille potilaille, jotka niistä hyötyvät, Nuuttila sanoo.

Hyvinvointialueilla, ainakaan Pohjanmaalla ja Varsinais-Suomessa, ei ole tehty vielä päätöksiä tai suunnitelmia vanhempien suorittamista korvatutkimuksista, Nuuttila kertoo.

Korvalamput ovat kalliita, joten joka perheelle niitä ei voida antaa. Nuuttilan mukaan olisi pohdittava, milloin kustannushyötyjä tulisi tarpeeksi säästettyjen lääkärikäyntien kautta.