Vaasan taajama-alueelle avattiin Suomessa melko harvinainen tie – autoilija saa väistää kävelijöiden kaistalle

Vaasan ensimmäisen kylätien tarkoitus on parantaa turvallisuutta ja hillitä liikennettä. Tie jakaa mielipiteitä, vaikka tilastot näyttävät hyvältä.

16:11

Yksi ajokaista autoille ja molemmin puolin tavallista leveämmät pientareet kävelijöille sekä pyöräilijöille. Sellainen on Vanhan Vaasan asuinalueelle noin kuukausi sitten avattu kylätie.

Tietyyppinä kylätie on Suomessa edelleen melko uusi, sillä maan ensimmäinen sellainen avattiin vasta vuonna 2018. Vaasassa kokeilu on osoitus siitä, että konsepti soveltuu myös kaupunkialueelle.

Kaupungin ensimmäinen kylätie rakennettiin Vanhan Vaasan Postikadulle kahdesta syystä.

– Postikatu oli huonossa kunnossa ja vaati saneerausta. Katu on hiljainen eikä toimi läpikulkutienä, joten mietimme, miten kävely ja pyöräily saataisiin samalle kadulle turvallisesti autojen kanssa, Vaasan kaupungin projekti-insinööri Samuli Huusko kertoo.

Toinen syy ja myös suuri haaste oli kadun kapeus.

– Ylimääräistä tilaa ei ollut, joten kaikki oli pakko mahduttaa olemassa olevaan katuleveyteen. Ratkaisuksi valikoitui kylätie.

Vanhaan Vaasaan tehty kylätie oli Samuli Huuskon mukaan suhteellisen edullinen, sillä se tehtiin jo olemassaolevalle tielle ja samalle leveydelle.

Uuteen järjestelyyn totuttelu vie kuitenkin aikansa. Tien nopeusrajoitus on laskettu 30 kilometriin tunnissa, ja autoilijat joutuvat kohtaamistilanteissa väistämään osittain tien sivuilla kulkeville kevyen liikenteen pientareille.

Toimittaja Antti Haavisto kävi tutustumassa Vaasaan avattuun kylätiehen ja haastattelemassa sen käyttäjiä.

Liian kovat nopeudet huolettavat asukkaita

Vaikka asukkaat olivat toivoneet kadulle kävely- ja pyörätietä sekä liikenteen rauhoittamista, uusi ratkaisu herättää myös epävarmuutta.

– Tämä toimisi, jos täällä ajettaisiin sitä kolmeakymppiä, mutta vain harva sitä ajaa, Gerd Holm sanoo.

Myös muut asukkaat ovat huolissaan liian kovista nopeuksista. Huolta herättävät myös tien muutamat mutkat.

– Pelkään että nimenomaan mutkassa tapahtuu jotain – jos pientareella autoa vastaan tulee vaikkapa joku lastenrattaiden kanssa, Pekka Mäkynen pohtii.

Mäkynen kertoo joutuneensa autollaan jo useita kertoja väistämään yllättäen pientareelle, kun vastaantuleva auto ei olekaan antanut tilaa.

Oliver Sjölund on liikkunut tiellä paljon pienten lastensa kanssa. Hän arvioi ajan näyttävän, miten ratkaisu tulee käytännössä toimimaan.

Sjölundia huolettavat paitsi nopeudet, myös tuleva liikennemäärän kasvu.

– Mitä tapahtuu sitten, kun Microsoft aloittaa datakeskuksen rakentamisen ja suuri määrä kuorma-autoja alkaa kulkea tästä?

Kylätiet yleistyvät ja vaikuttavat tilastoissa turvallisilta

Kyläteitä on Suomessa käytössä noin neljäkymmentä.

Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen liikennejärjestelmäasiantuntija Piritta Paavola-Vainio myöntää, että uusi tietyyppi vaatii liikkujilta alkuun opettelua.

– Suurempia palautteita siitä, etteivät kylätiet toimisi, ei ole kuitenkaan tullut.

Vaikka asukkaiden mielipiteistä ei ole kattavaa tilastoa, onnettomuuksista on.

– Kaikilla Suomen kyläteillä on tähän mennessä tapahtunut vain yksi loukkaantumiseen johtanut onnettomuus. Se on suhteellisen vähän, Piritta Paavola-Vainio sanoo.

Kyläteille on laadittu omat suunnitteluohjeensa ja paikkakriteerinsä.

– Peruslähtökohta on se, että kylätie toteutetaan kylämäiseen ympäristöön niin, että ajoneuvoliikenne olisi korkeintaan noin tuhat ajoneuvoa vuorokaudessa.

Yksi tärkeä lähtökohta on myös se, että kävelyä ja pyöräilyä olisi sen verran, että kylätielle olisi aito tarve.