Elinvoima­keskusten mukaan valtio purkaa tievalaistusta pääosin haja-asutusalueilla Itä- ja Pohjois-Suomessa.

Lapinlahden Korpijärvellä tievalaistukseen löytyi ratkaisu ja 170 valopylvästä sai uudet lamput. Video: Marianne Mattila / Yle

17:07

Korpijärven kylän asukkaat ovat tyytyväisiä: valot palavat edelleen kylänraitilla. Uhka oli, että valtio purkaa valot pois. Ne pelasti kyläyhdistys, joka on rahoittanut Korpijärven valoja niiden rakentamisesta saakka.

Elinvoimakeskukset ovat tarkastelleet valtion omistamien tievalaistuksien tarvetta sen jälkeen, kun Väylävirasto uudisti ohjeistustaan vuonna 2023.

Ylen elinvoimakeskuksille tekemän kyselyn mukaan valtio purkaa tievalaistusta pääosin haja-asutusalueilla Itä- ja Pohjois-Suomessa.

Korpijärven kylä sijaitsee Pohjois-Savossa Lapinlahden kunnassa. Valaistua osuutta on noin kolmen kilometrin matkalla. Kylän keskuksen kohdalla on kapea silta ja tiellä kulkee raskasta liikennettä.

Toimittaja Marianne Mattila kertoo videolla Korpijärven poikkeuksellisesta ratkaisusta.

Video: Marianne Mattila / Yle

Korpijärven kyläyhdistyksen puheenjohtaja Pasi Immonen kertoo, että kun suunnitelma tievalojen purkamisesta selvisi, ottivat kyläläiset heti yhteyttä Lapinlahden kuntaan.

Ensimmäisenä kyläyhdistys teki kuntalaisaloitteen, jossa se pyysi kuntaa ottamaan tievalot hoitoonsa. Kunta ei kuitenkaan suostunut ehdotukseen, koska lamppujen vaihtamisesta ledeiksi olisi tullut ylimääräistä kustannusta.

Asiasta päästiin kuitenkin sopuun, kun kyläyhdistys lupasi maksaa lamppujen vaihdon. Tähän tarvittiin rahaa noin 14 500 euroa. Sitä varten kyläyhdistys järjesti pienkeräyksen. Keräykseen osallistuivat myös kylän kesäasukkaat.

Videolla kyläyhdistyksen Timo Tuovinen ja Pasi Immonen kertovat, kuinka se onnistui.

Video: Marianne Mattila / Yle

Lapinlahden kunnan kuntatekniikka­päällikkö Miikka Hietanen arvioi, että Korpijärven järjestely on harvinainen.

Videolla Miikka Hietanen perustelee, miksi kunta päätti tarttua kyläyhdistyksen tarjoukseen.

Video: Marianne Mattila / Yle

Itä-Suomen elinvoimakeskuksen projektipäällikkö Mikko Laitinen kertoo, että jos valoja ollaan poistamassa, elinvoimakeskus kysyy aina ensin kunnan halukkuutta ottaa ne haltuunsa.

Koko Suomessa kunnat omistavat noin 40 prosenttia teiden valaistuksesta.

Työntekijä vaihtaa led-lamppua tievaloon.
Korpijärven valaistus vaihtui ledeiksi lokakuun alussa. Kuva: Jouni Torjama

Kyläkoulun loppuminen tietää valaistuksen purkamista

Itä-Suomessa valtio purkaa tievalaistuksen 22 kilometrin matkalta. Väyläviraston ohjeistuksen mukaan valot poistetaan kaikkein vähäliikenteisiltä maanteiltä, joilla kulkee alle 300 ajoneuvoa vuorokaudessa.

Laitisen mukaan yleinen esimerkki on, että kylältä poistetaan tievalot sen jälkeen, kun kylän koulu on suljettu.

– Tuolloin valoille ei ole erityistä perustetta.

Tievalojen purkuun vaikuttaa myös EU:n asetus, joka kieltää suurpainenatriumlamput. Syynä on, että lamput sisältävät elohopeaa ja ovat energiatehokkuudeltaan kehnoja. Rikkoutuneita valaisimia ei voi enää korjata, vaan ne on vaihdettava kokonaan uuteen tekniikkaan eli ledeiksi.

Mies seisoo kevyenliikenteenväylällä kadun vieressä.
Itä-Suomen elinvoimakeskuksen projektipäällikkö Mikko Laitinen. Kuva: Marianne Mattila / Yle

Laitinen kertoo, että Itä-Suomessa vanhoista valoista on vaihdettu puolet ledeiksi. Työ jatkuu vielä tämän vuosikymmenen loppuun. Asetuksen siirtymäaika päättyy helmikuussa 2032.

Laitisen mukaan ne tievalaistukset, joissa lamput on vaihdettu ledeiksi säästyvät purkamiselta.

Elinvoimakeskus on saanut paljon palautetta tievalojen purkamisesta. Laitisen mukaan palaute on pääosin negatiivista.

– Valaistuksen purkaminen koetaan aina heikennyksenä liikenneturvallisuuteen.

Hän sanoo, että mahdollisesti valoja puretaan vielä lisää, mutta ei kuitenkaan lähivuosina.

Source: Yle · Marianne Mattila

At a glance

Topic
World
Country
🇫🇮 FI
Publisher language
FI
Added to Allnira