Vakoilu | Stasi jahtasi maratoonaria Nurmi-operaatiossa

Itäsaksalainen urheilutoimittaja Peter Grau oli innokas maratonjuoksun harrastaja. Hänen unelmansa oli juosta ainakin kerran jossain suuressa maratonissa, mutta ne kaikki järjestettiin länsimaissa.

Lopulta Grau keksi keinon 1980-luvun lopulla, hän kertoo verkkosivuillaan julkaistuissa päiväkirjoissaan. Itä-Saksa oli höllentänyt kriteereitä länteen matkustamisessa, muun muassa lännessä asuvia sukulaisia oli mahdollisuus tavata. Kaikkia hakemuksia ei kuitenkaan hyväksytty.

Graun isän veli asui lähellä Stuttgartia Länsi-Saksassa. Hän lähetti kutsun, ja Itä-Saksan viranomaiset myös hyväksyivät kutsun, koska Graun paluusta Itä-Saksaan oltiin varmoja. Hänellä oli vaimo ja kaksi tytärtä Itä-Berliinissä.

Matkan päätavoite Graulle oli alusta asti selvä: hän juoksee Hampurin maratonilla. Sitä ei kaiketi ollut kielletty, mutta Grau ei kertonut asiasta viranomaisille. Lisäksi hän käytti kilpailussa nimeä Walter Becker.

Grau myös juoksi Hampurissa 26. huhtikuuta 1987. Loppuaika oli 3.21.26 eli hyvää harrastajatasoa. Hän oli tuolloin 47-vuotias.

Kun ensimmäinen matka Länsi-Saksaan onnistui, Grau alkoi suunnitella uutta maratonmatkaa seuraavalle vuodelle. Jälleen isän veli oli kutsujana, ja tällä kertaa kohteena oli Münchenin maraton.

Grau osallistui nytkin Walter Becker -nimellä. 8. toukokuuta 1988 juostun maratonin loppuaika oli 3.32.19. Tästäkään juoksusta hän ei kertonut kuin perheelleen ja lähimmille ystävilleen.

Grau oli maalintulonsa jälkeen iloinen, mutta yhtä asiaa hän ei tuolloin tiennyt.

Itä-Saksan salainen poliisi, Stasi, seurasi Graun liikkeitä.

Stasi oli avannut Grauta koskevan tutkinnan. Vakavailmeisen maineessa olevien tutkijoiden keskuudessa oli myös jonkin verran huumoria, sillä tutkinta sai kovin suomalaisen nimen: Nurmi.

Stasin arkistosta löytyy 226-sivuinen raportti, jonka kansilehdestä löytyy Nurmi-nimi. Kuva:  BArch , MfS , AOPK , No. 2046/91

Tässä kohtaa on syytä korostaa, että mestarijuoksija Paavo Nurmeen tutkinta ei liittynyt mitenkään, mutta hänen nimestään Nurmi-nimi hyvin todennäköisesti on keksitty.

Stasin arkistoista ilmenee, että vastavakoilusta vastaava ”pääosasto II” käynnisti tutkinnan 5. tammikuuta 1988. Tavoitteena oli paljastaa Graun väärien lausuntojen motiivit ja varmistaa, työskentelikö hän vakoojana Länsi-Saksalle.

Stasi tarkkaili Graun postia ja salakuunteli hänen puhelintaan ja asuntoaan. Materiaalia kertyi 226 sivua.

Todisteita valtionvastaisista motiiveista ei löytynyt. Tutkinta lopetettiin 30. toukokuuta 1989.

Stasi kuunteli ja tallensi muun muassa itäsaksalaisten puhelimia. Kuva: Stasi Records Archive

Tiesikö Grau, että hän oli Stasin tutkinnan kohteena? Hänen verkossa julkaisemiensa tekstien perusteella todennäköisesti ei tiennyt.

Tästä on osoituksena myös tapaus ”Klaus”. Klaus oli laatinut Graun mukaan hänelle harjoitusohjelmia, ja yhteistyö jatkui myös Berliinin muurin murtumisen jälkeen.

Jossain vaiheessa (tarkka ajankohta ei ole tiedossa) Itä-Saksan romahtamisen jälkeen Grau sai tietää, että hänestä, kuten lukuisista muistakin tavallisista kansalaisista, oli tietoja Stasin arkistoissa.

Grau huomasi, että Klaus oli ollut Stasin epävirallinen työntekijä ja seurannut hänen toimintaansa. Tässä kohtaa tulee jälleen Stasi-huumoria: Klausin peitenimi Stasissa oli Zatopek, Helsingin vuoden 1952 olympialaisten kolminkertaisen, myös maratonin, olympiavoittajan Emil Zátopekin mukaan.

”Kun sain tietää tämän asiakirjoista, maailmani melkein romahti”, Grau kirjoittaa verkkosivuillaan.

Grau kertoo myös, että Klaus soitti hänelle noin vuonna 2014 ja esittäytyi hänelle peitenimellään Zatopek. Graun mukaan Klaus kertoi yrittäneensä unohtaa menneisyyden ja vetosi työelämässään kokemaansa painostukseen.

”Hän ei pystynyt vakuuttamaan minua”, Grau kirjoittaa.

Kaiken kaikkiaan Grau toteaa Stasi-tutkinnasta, että onneksi Klaus oli ainoa hänen tuttavapiirissään ollut, joka häntä vakoili.

”Ellei Stasin tiedostojen lisätutkimukset tuo minulle uusia näkökulmia”, Grau kirjoittaa arvoituksellisesti.

Stasin aineistoa on säkeissä Magdeburgin varastorakennuksessa. Kuva: Sean Gallup / Getty Images

Mitä Graulle kuuluu nyt?

Hän meni uusiin naimisiin vuonna 2019 ja on sen jälkeen käyttänyt nimeä Peter Scheerer. Hänen viimeisin päivitys verkkosivuilla on joulukuulta 2025.

Lopuksi: kun Saksat olivat yhdistyneet, Grau osallistui vuonna 1990 Berliinin maratonille.

”Pääsin vihdoin kertomaan, kuinka juoksin riemuitsevasti Brandenburgin portin läpi 25 000 muun juoksijan rinnalla”, Grau kirjoittaa.

Peter Graun/Scheererin päiväkirjat löytyvät osoitteesta www.petergrau-leichtathlet.de.