Uutta vaaratiedotusjärjestelmää testattiin tiistaina.
Testi ei kuitenkaan sujunut ongelmitta, sillä iso osa ihmisistä ei saanut testiviestiä laisinkaan, ja osa sai vain saamenkielisen viestin. Lisäksi testi aiheutti ongelmia erityisesti vanhusten käyttämissä Doro-puhelimissa.
Automaattisella viestillä on määrä tiedottaa ihmisiä onnettomuudesta, ympäristövaarasta tai muusta vakavasta uhasta.
Hälytysjärjestelmästä ja sen käyttöönotosta vastaa Erillisverkot-yritys, jonka omistaa valtio.
Erillisverkot-yrityksen toimitusjohtaja Timo Lehtimäki, testaus ei mennyt kovin sujuvasti, vai mitä mieltä olet?
”Voi olla vähän rajusti sanottu, mutta testihän meni hyvin, siinä löydettiin asioita, joissa täytyy petrata. Sekin hyvä puoli tässä on, että nyt kun asia on saanut huomiota mediassa, ihmiset ovat päivittäneet puhelimensa. On hyvä asia, että tiedetään mitä ongelmakohtia täytyy korjata.”
Sisäministeriön pelastusosaston erityisasiantuntija Mikko Jääskeläinen sanoi aiemmin HS:lle, että ”ketään ei ole tarkoitus osoittaa sormella tai virittää vastuuta väestölle, mutta tämänpäiväinen osoitti, että tekniset järjestelmät eivät toimi, jos päivitykset eivät ole kunnossa”.
Moni ihminen on tottunut siihen, että puhelinten päivitykset asentuvat automaattisesti, mutta tällä kertaa päivitys piti asentaa itse. Onko kohtuutonta odottaa ihmisiltä, että he olisivat tajunneet, että heidän puhelimissaan täytyy olla kaikkein tuorein päivitys, että viesti tulee läpi?
”Tässä oli kyllä aika lyhyt aikaikkuna siitä, kun päivitys tuli edes saataville siihen, kun testi tehtiin.”
Olisiko ollut parempi siirtää testiä, kun päivitys oli näin tuore?
”Se, koska testataan, on ennemminkin sisäministeriön päätös, joten en kommentoi tätä.”
Otettiinko järjestelmä käyttöön liian kiireellä?
”Koko tämän hankkeen aikataulu on ollut erittäin kunnianhimoinen. Tämä on tehty erittäin nopeasti verrattuna muihin maihin, joissa tämä on käytössä.”
Cell broadcast -teknologiaan perustuva vaaratiedotejärjestelmä on jo käytössä erittäin monissa Euroopan maissa. Miten se toimii niissä, mutta ei Suomessa?
”Yksi ero on se, että jos joku maa on ottanut sen käyttöön vaikkapa kolme vuotta sitten, niin päivitykset ovat tulleet puhelimiin jo moneen kertaan. Järjestelmä on silloin yhteensopiva myös vanhojen puhelinten kanssa.”
”Jos tällä hetkellä teet jonkun päivityksen, niin se on tästä eteenpäin yhteensopiva, mutta niitä vanhoja versioita ei voi taaksepäin tehdä yhteensopiviksi. Suomi on joihinkin maihin verrattuna jälkijunassa, kun järjestelmä on otettu käyttöön näin myöhään.”
Eli ne vanhat puhelimet, joihin päivitystä ei voi tehdä, eivät myöskään voi vastaanottaa vaaratiedotusviestejä.
”Näin on. Mutta koska Suomessa on käytössä monikanavainen järjestelmä, niin todellisissa hälytystilanteissa hälytystapoja on useita. Eihän ihmisillä ole kännykkä aina mukana muutenkaan.
Osa ihmisistä sai kyllä viestin, mutta teksti oli saameksi. Mistä tämä johtui?
”Syy oli tekninen. Viestissä on pääviestikenttä ja lisätietokenttä. Kun se viesti lähetetään, ne lisätietokentät tulevat siihen perään ja usein se saattaa puhelimessa jäädä päällimmäiseksi näkyviin. Tämä on yksi kehityskohde, tulevaisuudessa viesti laitetaan kahdessa osassa, niin että molemmat ovat pääviestikenttiä.
Tämä aiotaan siis korjata seuraavaan viestiin mennessä?
”Ei tässä ole mitään korjattavaa, koska tämä on järjestelmän ominaisuus. Viestejä voi laittaa siinä järjestyksessä kuin haluaa.”
Olisiko vaaratiedotusjärjestelmää pitänyt testata paremmin ennen kuin tämä valtakunnallinen testi tehtiin?
”Miten?”
En tiedä. Kysyn teiltä?
”Jos meinaa valtakunnallisesti testata, niin täytyy valtakunnallisesti testata.”
Millaisia testejä teitte etukäteen? Testasitteko eri puhelinmallien toimivuutta tai eri operaattoreita?
”Testasimme kaikilla Suomen viidellä mobiilioperaattorilla näitä ja eri käyttöjärjestelmillä. Mutta niitähän ei voi miten tahansa testata, etteivät ne leviä verkossa. Valtakunnallista testiä on käytännössä mahdotonta tehdä laboratorio-olosuhteessa. Kansalaisille kiitos, että ovat mukana tässä testissä, koska tätä on tosiaan vaikeaa testata pelkästään suljettujen seinien sisällä.”
Tuliko joku näistä nyt tässä testissä ilmenneistä ongelmista teille yllätyksenä?
”Eri käyttöjärjestelmien ongelmissa oli joitain yllätyksiä. Ja Doro-puhelinten toimimattomuus ei tullut etukäteen testeissä esiin. Eli se tuli yllätyksenä. Nyt yritämme selvittää, miksi ongelmia syntyy ja onko muissa maissa ollut samanlaisia ongelmia.”
Missä muissa maissa Doro-puhelimia on käytössä ja onko heillä ollut niiden kanssa ongelmia?
”Vaikkapa Ruotsissa. Ensimmäisen tiedon perusteella Ruotsissa ei ole raportoitu ongelmista Dorojen kanssa.”
Doro-puhelimia käyttävät pääasiassa vanhukset ja terveydenhoitoalan henkilökunta. Jos Doro-puhelinten toimimattomuuden syytä ei saada selville ennen ensi viikon uutta testiä, siirretäänkö se?
”En ole itse ollut sellaisissa kokouksissa, missä tuota olisi pohdittu.”
Voiko tässä olla mukana ulkopuolista vaikuttamista?
”Semmoisesta ei ole mitään näkymää, että mukana olisi ulkopuolista vaikuttamista.”
Hermostuttaako se, että ensi viikon testi menee pieleen?
”Ei. Nämä on testejä ja testeillä on tarkoitus löytää korjattavat asiat. Se hermostuttaa, jos tulee oikeita tilanteita ja järjestelmä ei toimi.”
Source: Helsingin Sanomat · Jonna Hovi-Horkan HS
At a glance
- Topic
- World
- Country
- 🇫🇮 FI
- Publisher language
- FI
- Added to Allnira