Vaalit | Kokoomus ja perus­suomalaiset leikkaisivat eläkkeistä, sotesta ja Ylestä

Perussuomalaisten ja kokoomuksen sopeutusohjelmista vuosille 2028–2031 löytyy paljon samaa, mutta myös selkeitä eroja.

Samoja säästökohteita ovat muun muassa valtionhallinto, hyvinvointialueiden rahoitus, sosiaaliturva, eläkejärjestelmä, Yle, valtionavustukset, kehitysyhteistyö ja korkeakoulutuksen rahoitus.

Suurin ero on suhtautumisessa veronkorotuksiin. Puolueiden suunnitelmat eroavat toisistaan myös esimerkiksi liikenneverkkoon, maahanmuuttoon, kuntahallintoon, yritystukiin sekä tutkimus- ja kehitysrahoitukseen kohdistuvissa säästöissä.

Perussuomalaiset julkaisi sopeutusohjelmansa torstaina ja kokoomus syyskuun lopulla. Muilta puolueilta ei ole vielä tullut kattavia säästölistoja ensi eduskuntakaudelle.

Puolueet tekevät sopeutusohjelmia, koska sopivat velkajarrusta, jonka mukaan vuoteen 2031 mennessä julkista taloutta tulisi sopeuttaa kahdeksan miljardia euroa. Tämä on nykyisten arvioiden mukaan EU-säännöistä ja parlamentaarisesta velkajarrusopimuksesta seuraava alaraja.

Perussuomalaiset esittelivät sopeutusohjelmaansa torstaina. Kuvassa sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman (ps) ja puolueen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra (ps). Kuva: Ville-Veikko Kaakinen / HS

Suurimmat yhteiset leikkauskohteet: eläkkeet, sote, valtionhallinto

Eläkejärjestelmä on kummankin puolueen suurimpia säästökohteita.

Kokoomus säästäisi siitä 2,0 miljardia ja perussuomalaiset 1,62 miljardia.

Syyskuun lopulla kokoomus sanoi, ettei se aikoisi puuttua jo maksussa oleviin eläkkeisiin. Käytännössä tämän suuruisen säästön tekeminen on vaikeaa ilman esimerkiksi eläkeindekseistä leikkaamista.

Perussuomalaisten puheenjohtajan Riikka Purran (ps) mukaan kahden miljardin euron säästöjä ei voida saada aikaan pelkästään eläkekarttumia pienentämällä.

Perussuomalaiset rajoittaisi vuosina 2028–2031 jo maksussa olevien yli 2 000 euron kuukausieläkkeiden indeksikorotuksia.

Purra ei näe oikeudenmukaiseksi, että vain lapsilta ja nuorilta säästettäisiin eläkkeissä.

Molemmat puolueet puuttuisivat myös palkattomilta jaksoilta kertyviin eläkkeisiin. Perussuomalaiset poistaisi tutkintojen suorittamisesta ja työttömyysjaksoista kertyvän eläkekarttuman. Kokoomus puolestaan haluaisi, että eläkettä kertyisi jatkossa vain työnteosta, vanhempainvapailta ja varusmiespalveluksen ajalta.

Perussuomalaiset sopeuttaisi valtionhallinnosta 1,46 miljardia euroa. Puheenjohtaja Purra vahvisti tiedotustilaisuudessa torstaiaamuna, että leikkaukset tarkoittavat yt-neuvotteluja ja irtisanomisia.

Näihin leikkauksiin sisältyisi myös ympäristöministeriön, Luonnonvarakeskuksen ja Opetushallituksen lakkauttaminen.

Kokoomus uudistaisi valtionhallintoa niin, että siitä säästyisi 0,7 miljardia euroa.

Kokoomus ehdottaa kaikkien valtionhallinnon virastojen ja ministeriöiden kokoamista yhdeksi hallinnolliseksi kokonaisuudeksi, jotta päällekkäistä hallintoa voitaisiin karsia.

Sosiaali- ja terveyspalveluista kokoomus sopeuttaisi 2,0 miljardia. Perussuomalaiset säästäisi hyvinvointialueilta puolestaan 1,0 miljardia.

Kokoomuksen keinoihin lukeutuvat hyvinvointialueiden rahoitusmallin uudistaminen, tekoälyn hyödyntäminen sote-alalla sekä palveluvalikoiman tarkastelu.

Puolustusministeri Antti Häkkäsen (kok) mukaan lääketieteen asiantuntijat ovat arvioineet joidenkin hoitojen terveyshyödyt erittäin vähäisiksi.

Hyvinvointialueiden rahoitus kasvaa joka vuosi indeksikorotusten takia. Perussuomalaiset leikkaisi siten, että se jättäisi kolmasosan korotuksista tekemättä.

Sosiaaliturvasta kokoomus säästäisi 500 miljoonaa, ja perussuomalaiset 310 miljoonaa.

Kokoomus muuttaisi sosiaaliturvaa ”yksinkertaisemmaksi, vastikkeellisemmaksi ja kannustavammaksi”. Esimerkiksi ansiosidonnaista työttömyysturvaa lyhennettäisiin 300 päivään. Nykyisellään se on 300–500 päivää riippuen työhistoriasta.

Perussuomalaisten säästöt perustuvat indeksijäädytyksiin: yleistukeen, yleiseen asumistukeen ja opintorahaan ei tehdä korotuksia ensi kaudella.

Kokoomuksen ehdottama indeksijarru kohdistuisi osittain samoihin menoihin.

Julkisista menoista noin 90 miljardia euroa on sidottu indekseihin, joiden perusteella menot kasvavat vuosittain. Kokoomuksen puheenjohtajan, pääministeri Petteri Orpon mukaan puolue haluaisi luopua mahdollisimman laajasti automaattisista indeksikorotuksista ja päättää korotuksista erikseen. Työeläkkeet rajattaisiin indeksijarrun ulkopuolelle.

Kokoomus tavoittelee indeksijarrulla 1,5 miljardin euron säästöjä.

Kokoomuksen puheenjohtaja, pääministeri Petteri Orpo kertoi tilaisuudessa, että eläkkeet rajattaisiin indeksijarrun ulkopuolelle. Kuva: Aleksi Jalava / IS

Pienempiä yhteneväisyyksiä: Yle, korkeakoulut, valtionavustukset

Kummatkin puolueet haluavat leikata valtionavustuksista. Perussuomalaiset 380 miljoonaa esimerkiksi opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Stean avustuksista. Kokoomus leikkaisi avustuksista 200 miljoonaa, muttei erittele kohdetta tarkemmin.

Kehitysyhteistyöstä kokoomus säästäisi 300 miljoonaa muun muassa lakkauttamalla maaohjelmat Ukrainaa lukuun ottamatta. Perussuomalaiset lakkauttaisi kaiken paitsi Ukrainan tuen, millä säästettäisiin 500 miljoonaa.

Yleisradion rahoitukseen kokoomus esittää 120 miljoonan euron leikkausta ja perussuomalaiset 200 miljoonan euron säästöä. Perussuomalaisten summa sisältää myös indeksijäädytyksen. Kokoomuksenkin yleinen indeksijarru koskisi Yleä, mutta sen vaikutusta Ylen rahoitukseen ei ole eritelty.

Toiseen samantasoiseen korkeakoulututkintoon kokoomus asettaisi ”maltillisen lukukausimaksun”, mikä toisi budjettiin 60 miljoonaa euroa.

Perussuomalaiset ottaisi käyttöön vastaavan maksun, mutta arvioi säästöksi siitä 40 miljoonaa euroa. Lisäksi perussuomalaiset jäädyttäisi korkeakoulujen valtionrahoituksen indeksikorotukset, millä säästettäisiin 340 miljoonaa euroa. Myös kokoomuksen yleinen indeksijarru koskisi korkeakoulujen rahoitusta, mutta sen vaikutusta korkeakouluihin ei ole eritelty.

Perussuomalaiset vähentäisi valtion tutkimus- ja kehitystoiminnasta noin 500 miljoonaa. Kokoomus puolestaan kohdistaisi julkisia tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopanostuksia maanpuolustuksen kehittämiseen, millä säästäisi 150 miljoonaa.

Kokoomus lakkauttaisi eduskunnan niin sanotun joululahjarahan, mikä toisi 50 miljoonaa säästöä. Näillä rahoilla kansanedustaja on voinut antaa lisärahoitusta esimerkiksi kotiseutunsa teiden kunnostamiseen. Myös perussuomalaiset lopettaisi joululahjarahan.

Kummatkin puolueet laskisivat myös vankiloiden palvelutasoa ja edistäisivät ulkomaisten vankien rangaistusten suorittamista kotimaissaan. Säästöksi arvioidaan 30 miljoonaa.

Perussuomalaiset leikkaisi maahanmuuttoon liittyen lähes 700 miljoonaa euroa. Kuva: Ville-Veikko Kaakinen / HS

Suurin ero liittyy veronkorotuksiin

Kokoomus sanoo tekevänsä sopeutuksen menosäästöillä, ei veronkorotuksilla. Puolue perustelee linjaansa sillä, että veronkorotukset söisivät suomalaisten ostovoimaa.

Perussuomalaiset puolestaan esittää miljardin euron tulotoimia, joista valtaosa olisi uusia veroja ja veronkiristyksiä. Suurimman yksittäisen tulolisäyksen puolue saisi rajoittamalla säätiöiden ja yleishyödyllisten yhteisöjen verovapauksia. Puolue ottaisi käyttöön muun muassa muovipussiveron, sokeriveron ja pankkiveron sekä kiristäisi datakeskusten verotusta ja lehtien arvonlisäveroa.

Kokoomus leikkaisi liikenneverkosta ja perusväylänpidosta, millä se säästäisi 300 miljoonaa. Perussuomalaisilta vastaavaa ei löydy.

Perussuomalaiset lakkauttaisi pakolaiskiintiön sekä leikkaisi maahanmuuttajien sosiaaliturvasta ja kotouttamisesta 690 miljoonaa. Kokoomus tavoittelisi turvapaikanhakijoiden vastaanoton ja kotouttamisen tehostamisella vähintään 20 miljoonan euron säästöjä. Lisäksi puolue kiristäisi maahanmuuttajien sosiaaliturvaa, muttei kertonut tarkempaa summaa.

Kuntahallinnosta perussuomalaiset säästäisi 630 miljoonaa jäädyttämällä indeksikorotukset ja keventämällä velvoitteita. Kokoomus ei kerro säästösummaa, mutta kannustaa kuntia vapaaehtoisiin ja järkeviin kuntaliitoksiin.

Molemmat puolueet leikkaisivat myös elinkeinotukia, mutta eri mittakaavassa.

Kokoomus vähentäisi 600 miljoonalla joitakin ”säilyttäviä” yritystukia ja sellaisia maataloustukia, jotka kohdistuvat muuhun kuin aktiiviseen ruoantuotantoon. Perussuomalaiset leikkaisi vain 75 miljoonaa yritystuista, kuten suorista energiatuista.

Perussuomalaiset puolestaan veisi eduskunnan alaiselta innovaatiorahasto Sitralta noin miljardin euron pääomat ja ajaisi sen käytännössä alas. Varoja käytettäisiin kasvutoimiin, perusopetukseen tai velan lyhentämiseen. Kokoomuksella tätä tavoitetta ei ole.

Tässä jutussa on vertailtu kokoomuksen ja perussuomalaisten sopeutusohjelmien keskeisiä kohtia. Kaikkia ohjelmien ehdotuksia ei ole käsitelty.