Serbian vaalit | Entinen presidentti myöntää tappion opiskelija­liikkeelle: Belgradin kaduilla juhlitaan

Juuri nyt monen Euroopan maan nuoriso on kuohuksissa. Kuitenkin harvassa valtiossa nuoret ovat yhtä lähellä halveksimansa vallan vaihtamista kuin Serbiassa.

Tänään sunnuntaina Serbiassa valitaan ennenaikaisissa vaaleissa maalle uutta parlamenttia. Opiskelijoiden oppositioliike haastaa Serbian pitkäaikaisen johtajan, entisen presidentin Aleksandar Vučićin.

Äänestystä pidetään koetinkivenä sille, pystyykö Vučićin johtama Serbian edistyspuolue (SNS) jatkamaan 14 vuotta kestänyttä, yhä autoritaarisempaa otettaan vallasta.

Uutistoimisto Reutersin mukaan kyseessä on suurin haaste Vučićin vallalle yli vuosikymmeneen.

Mistä Serbiassa kiistellään?

Toisin kuin esimerkiksi Ranskassa, Italiassa tai Espanjassa, Serbiassa opiskelijoiden protestit eivät alkaneet hiljattain. Maan nuoriso on vastustanut maansa johtoa kaduilla jo kahden vuoden ajan.

Protestit syttyivät marraskuussa 2024, kun betoninen katos romahti kunnostetulla Novi Sadin rautatieasemalla. Onnettomuudessa kuoli 16 ihmistä.

Tapaus suututti laajalti, kertovat esimerkiksi uutistoimisto Reuters, qatarilaismedia Al Jazeera sekä brittilehti The Guardian. Esiin nousi kysymyksiä muun muassa rakentamisen turvallisuudesta ja viranomaisten valvonnasta.

Seuranneen kansalaisliikkeen moottoriksi ovat nousseet maan opiskelijat. Vuodesta 2024 opiskelijaliike on järjestänyt Serbiassa suurimpia mielenosoituksia sitten ex-presidentti Slobodan Miloševićin syrjäyttämisen.

Liikkeen vaaleihin kasaama ehdokaslista koostuu pitkälti henkilöistä, joilla on varsin vähän tai ei lainkaan aiempaa kokemusta politiikasta, kertoo esimerkiksi Al Jazeera. Heidän joukossaan on muun muassa tutkijoita ja opettajia.

Kampanjassaan opiskelijoiden liike lupailee muun muassa oikeus­valtio­periaatteen palauttamista ja maan instituutioiden vahvistamista. Suurin huolenaihe on korruptio: Transparency Index -sivuston vuoden 2025 korruptio­indeksissä Serbia sijoittui heikoimmin Länsi-Balkanin maista, aivan Euroopan hännille. Takana ovat vain Valko-Venäjä, Venäjä ja Turkki.

Pelastustyöntekijöitä Novi Sadin rautatieasemalla Serbiassa 1. marraskuuta 2024. Aseman betonikatoksen romahduksessa kuoli 16 ihmistä. Kuva: Serbian sisäministeriö / Anadolu

Opiskelijaliikkeen kannattajia vaalikampanjan päätöstilaisuudessa Serbian Belgradissa torstaina. Kuva: Marko Djurica / Reuters

Onko opiskelijoiden syytöksissä perää?

Presidentti Vučićin johtama edistyspuolue on hallinnut Serbiaa vuodesta 2012. Vučić itse on toiminut maansa presidenttinä toukokuusta 2017. Sitä ennen hän toimi kolme vuotta pääministerinä.

Parlamenttivaalit oli alun perin määrä järjestää vuoden 2027 lopulla. Vučić kuitenkin hajotti parlamentin ja erosi presidentin tehtävästä syyskuussa ennen toisen, perustuslain mukaan viimeisen, presidentti­kautensa päättymistä.

Nyt hän johtaa SNS:n vaalikampanjaa tavoitteenaan nousta jälleen pääministeriksi. Siirto on muovannut parlamentti­vaaleista työkalun, jolla hän pyrkii säilyttämään valtansa.

Peliliike tuo mieleen Venäjän presidentti Vladimir Putinin vallan vaiheita, arvioi tutkimus­asiantuntija Miro Leporanta Ylelle.

Vučić ja SNS ovat kiistäneet opiskelijaliikkeen syytökset sortotoimista ja korruptiosta. Vučić on väittänyt opiskelijoiden saavan rahoitusta ulkomailta.

”Me asetuimme vastustamaan niitä, jotka halusivat tuhota Serbian”, Vučić luonnehti kampanjatyötään torstaina Reutersin mukaan.

Serbian entinen presidentti Aleksandar Vučić äänestämässä sunnuntaina. Vučić on hallitsevan Serbian edistyspuolueen pääministeriehdokas. Kuva: Zorana Jevtic / Reuters

Mihin maa suuntaa?

Balkanilla sijaitseva 6,5 miljoonan asukkaan sisämaavaltio on yhä monille suomalaisille tuttu lähinnä vuosina 1991–2001 käydyistä Jugoslavian hajoamissodista.

Samaiset sodat sekä niiden muistamisen perintö vaikuttavat nyt Serbiassa käytävän valtakamppailun taustalla. Mielipiteitä jakavat esimerkiksi kysymykset Euroopan unionin jäsenyydestä, maan Venäjä-suhteista sekä suhteista naapurimaa Kosovoon. Kosovo on itsenäistynyt valtio, jota Serbia pitää maakuntanaan.

Serbit johtavat myös surullista tilastoa: heille on annettu Balkanin väestöryhmistä eniten tuomioita hajoamissotien aikaisista sotarikoksista. Maassa on esiintynyt katkeruutta ”serbien syyllistämisestä” 1990-luvun julmuuksista.

Eroavat tulkinnat historiasta ovat kiristäneet Serbian ja EU:n välejä.

Syyskuussa tuhannet tungeksivat hautajaisiin Belgradissa, kun ”Bosnian teurastajana” tunnettu Bosnian serbiarmeijan komentaja Ratko Mladić haudattiin. Mladić kuoli vankilassa Haagissa, jossa hän istui elinkautista rangaistusta kansanmurhasta, viidestä rikoksesta ihmisyyttä vastaan sekä neljästä sotarikoksesta.

Serbian presidentti Vučić ei osallistunut, mutta hänen poikansa Danilo Vučić oli paikalla. Hautajaisiin osallistui myös useita hallituksen ministereitä.

Euroopan unioni ilmoitti ykskantaan, että tuomitun sotarikollisen kansallinen muistelointi ei ole sopivaa EU-jäsenyydestä haaveilevalle maalle.

Serbian ja EU:n väliset suhteet ovat pysytelleet muutenkin viileinä. Reutersin mukaan EU:ssa erityistä huolta ovat herättäneet oikeuslaitoksen tila, oikeusvaltioperiaatteen toteutuminen, korruptio sekä Kosovo-kysymys.

Opiskelijaliikkeen ulkopoliittisista kannoista tiedetään melko vähän. On arvioitu, että sen ajamat oikeusvaltio­uudistukset voisivat parantaa Serbian suhteita EU:hun. Hallituksen vaihtuminen ei kuitenkaan automaattisesti merkitse ulkopolitiikan suunnanmuutosta.

Voiko valta vaihtua?

Opiskelijoiden voitto merkitsisi perusteellista poliittista muutosta Serbiassa. Se toisi mieleen Unkarin Viktor Orbánin vaalitappion huhtikuussa.

Vaalituloksesta ennakoidaan kuitenkin tiukkaa, ja valtaapitävät ovat johdossa.

Reutersin mukaan Belgradin ja Novi Sadin äänestyspaikoille muodostui pitkiä jonoja jo ennen äänestyksen alkamista.

Äänestys päättyy kello 21 Suomen aikaa. Ensimmäisiä tietoja tuloksista odotetaan noin kaksi tuntia myöhemmin.

Opiskelijaliikkeen kärkiehdokas Ilija Srđanović äänesti Serbian parlamenttivaaleissa sunnuntaina. Kuva: Pierre Crom / Getty Images

Opiskelijat kantoivat kannattajiensa allekirjoituksia sisältäviä laatikoita Belgradissa 14. syyskuuta. Allekirjoitukset tarvittiin Opiskelijat voittavat-vaalilistan rekisteröimiseksi Serbian parlamenttivaaleihin. Kuva: Marko Djurica / Reuters