HS-analyysi | EM-kisat maksavat Helsingille jopa kuusi miljoonaa euroa

Helsinki sai järjestettäväkseen yleisurheilun Euroopan mestaruuskilpailut vuodelle 2030. Asia ratkesi torstaina, kun Euroopan yleisurheiluliitto (EA) ratkaisi kisaisännyyden Helsingin ja Brysselin välillä. EA ei julkistanut äänestystulosta, mutta Sanoman tietojen mukaan äänestystulos oli yllättävänkin selvä suomalaisten eduksi.

Sisäpiiriläisten mukaan ratkaisevaa oli Suomen valtiovallan ja kaupungin taloudellinen tuki sekä sinivalkoisen delegaation onnistunut esiintyminen EA:n hallitukselle kokouspaikalla Lausannessa.

Brysselin kisakonsepti perustui suuren tapahtumajärjestäjän Golazon osaamiseen, johon erityisesti maanosan suurten yleisurheilumaiden liitot olivat tykästyneet. Valtaosa EA:n hallituksen jäsenistä uskoi kuitenkin enemmän Helsingin konseptiin.

Tämä usko vahvistui kisahakijoiden esitellessä projektejaan Lausannessa. Suomen delegaatio pystyi vastaamaan hallituksen tarkentaviin kysymyksiin nopeasti ja tarkasti, kun belgialaiset empivät ja antoivat ympäripyöreitä vastauksia. EA:n päättäjät eivät saaneet varmuutta Belgian valtion ja Brysselin kaupungin taloudellisen tuen määrästä kisahankkeelle.

Kisojen päätyminen Suomeen tarkoittaa miljoonien menoerää valtion ja Helsingin kaupungin budjettiin. Opetus- ja kulttuuriministeriö on laittamassa ensi vuoden budjettiin 4,5 miljoonan euron avustusta, ja kaupunki päätti jo aikaisemmin tukea kisoja kolmella miljoonalla eurolla, mikäli Helsinki saa ne.

Kisojen loppulasku noussee kaupungin osalta 5–6 miljoonaan euroon.

Helsinkiläisten veronmaksajien lasku ei kuitenkaan rajoitu kolmeen miljoonaan, sillä osana kisavalmisteluja Eläintarhan urheilukenttä menee remonttiin, joka alkanee ensi vuonna. Se lisää kustannuksia siinä määrin, että kisojen loppulasku noussee kaupungin osalta 5–6 miljoonaan euroon.

EM-kilpailut järjestetään elokuussa 2030. Tarkat päivämäärät vahvistuvat talven aikana. Saman vuoden keväällä Helsingissä ratkotaan jääkiekon miesten MM-mitalit, joten katsojia ei välttämättä riitä kumpaankin tapahtumaan.

Kun Helsinki järjesti edellisen kerran yleisurheilun EM-kisat vuonna 2012, silloinkin Helsingissä pelattiin MM-kiekkoa samana keväänä. Kyseisistä EM-karkeloista tuli Suomen urheiluliitolle 3,6 miljoonan euron tappio.

Sul olisi mennyt silloin konkurssiin, ellei Opetus- ja kulttuuriministeriö olisi pelastanut liittoa jälkikäteen myönnetyllä taloudellisella tuella. Kevään 2012 jääkiekkokisat olivat puolestaan taloudellinen täysosuma, sillä niistä kertyi voittoa 8,2 miljoonaa euroa.

Vuonna 2030 lajien välinen kilpailu saattaa kääntyä entistä selvemmin jääkiekon eduksi. Rata- ja kenttäurheilu kiinnostaa kansaa tv:n ääressä, mutta yhä harvempi suomalainen on valmis maksamaan korkeita lipunhintoja ja tukemaan ulkomaalaisten urheiluviskaalien kestitystä.