Luonnon­suojeluun keskittyvät säätiöt ovat havainneet kasvavan ilmiön: ulkomaiset yritykset haluavat lahjoittaa rahaa suomalaisen luonnon suojelemiseen.

5:30

Isosuo Hartolassa on Päijät-Hämeen tärkein lintusuo. Komealla keidassuolla pesii suolinnuista muun muassa liro, joka on luokiteltu silmälläpidettäväksi lajiksi Suomessa.

Vuosikymmenten mittaan suota on osittain ojitettu, ja siellä on ollut myös turvetuotantoa. Nyt osa suosta on kuitenkin suojeltu ja suota on ennallistettu.

Osittain Isosuon suojelemisesta suomalaiset voivat kiittää espanjalaista matkatoimistoa.

Isosuon suojelu on esimerkki uudesta ilmiöstä Suomen luonnossa.

Metsien ja soiden suojelemisesta ja ennallistamisesta ollaan nyt kiinnostuneita myös Suomen ulkopuolella.

Hartolan Isosuolla näkyy keidassuolle ominaisten kermien ja kuljujen vaihtelu. Suon keskelle aikoinaan kaivettuun ojaan on tehty patoja, jotta vesi saataisiin pysymään paremmin suolla.

Ulkomaiset yritykset ovat valmiita lahjoittamaan rahaa luonnon suojelemiseen ja ennallistamiseen.

Yleensä kyseessä ovat yritykset, joilla on jo toimintaa Suomessa, ja jotka haluavat tukea suojelua ja ennallistamista korvatakseen aiheuttamiaan luontohaittoja.

Yle oli yhteydessä kolmeen eri tahoon, jotka tarjoavat mahdollisuuksia vapaaehtoiselle luonnonsuojelutyölle.

Sekä WWF Suomi, Luonnonperintösäätiö että Paremman luonnon puolesta -säätiö (Plups) kertoivat, että yhteydenotot ja keskustelut ulkomaisten yritysten kanssa ovat lisääntyneet viime aikoina.

Suolle rakennettuja patoja ja patojen nostattamaa vettä.
Vesi saadaan nousemaan takaisin suolle, kun ojiin tehdään patoja. Samalla estetään ravinteiden huuhtoutumista suolta jokiin ja järviin. Kuva: Jaana Polamo / Yle

Koko maassa toimiva Luonnonperintösäätiö ja Päijänteen valuma-alueelle keskittyvä Plups ovat jo suojelleet luontokohteita ulkomaisen rahoituksen turvin.

Lisäksi Luonnonperintösäätiö kerää parhaillaan rahaa suojelumetsän ostamiseen Sallasta yhteistyössä Visit Sallan kanssa. Säätiöstä kerrotaan, että tähän keräykseen ovat lahjoittaneet rahaa myös matkatoimistot, jotka tuovat turisteja Sallaan.

Plups suojeli suota espanjalaisella rahalla

Espanjalainen matkatoimisto Ikárion on mahdollistanut osaltaan myös Hartolan Isosuon suojelun. Matkatoimisto kertoo sivuillaan lahjoittaneensa Isosuon lisäksi myös Sallan suojelumetsään.

Paremman luonnon puolesta -säätiön toimitusjohtaja Pepe Forsberg vahvistaa, että Ikárion on lahjoittanut rahaa säätiölle. Säätiö on sekä Espanjasta että kotimaisilta lahjoittajilta saaduilla rahoilla ostanut alueita Isosuolta.

Yle ei saanut nähtäväkseen tositteita Ikárionin lahjoituksista Plupsille.

Kiinteistöjen kauppahintarekisterin mukaan vuonna 2025 Plups on ostanut Isosuota reilut 11 hehtaaria 25 000 eurolla. Säätiö ei kerro kuinka paljon kauppahinnasta on maksettu espanjalaisten lahjoituksilla.

Säätiön vuosikertomuksen mukaan ostettu kiinteistö oli neljäs säätiön suojelun alle päätynyt kiinteistö Isosuolla.

Paremman luonnon puolesta -säätiön biologi Arttu Saarinen kertoo millaisia lintuja ja perhosia Isosuolta on kartoituksissa löydetty.

Tällä hetkellä noin 180 hehtaaria Isosuosta on säätiön omistuksessa. Isosuo on keidassuo, joka on Suomessa vaarantunut suotyyppi. Lisäksi suon laitamilla on erittäin uhanalaista korpea. Suon vedet laskevat Tainionvirtaan ja siitä edelleen Päijänteeseen.

Isosuolla on vuodesta 2024 lähtien toteutettu erilaisia ennallistamistoimia ely-keskuksen Helmi-rahoituksella sekä Plupsin järjestämillä talkoilla.

Muun muassa suolle aiempina vuosikymmeninä rakennettuihin ojiin on tehty patoja, jotta vesi nousisi suolle takaisin.

WWF: ”Vapaaehtoisuus ei riitä”

Myös WWF Suomessa on huomattu ulkomaisten yritysten kiinnostus ja kyselyt liittyen luonnonsuojeluun Suomessa.

Samoin uusien luontotekoja tarjoavien toimijoiden lisääntyminen on havaittu WWF:ssä. Järjestö suhtautuu asiaan periaatteessa myönteisesti, mutta suojelun neuvonantaja Jussi Nikula huomauttaa, että vapaaehtoiset toimet eivät riitä.

– Riski on siinä, että näyttää siltä, että asioita tapahtuisi, mutta mittakaava on aivan liian pieni.

Punaista sammalta, vihreitä varkisenmarjan lehtiä ja vaaleaa jäkälää suolla.
Sammal, variksenmarja ja jäkälä viihtyvät Hartolan Isosuolla. Kuva: Jaana Polamo / Yle

Nikula viittaa esimerkiksi Suomen Luontopaneelin arvioihin.

– Meillä on valtava luontorahoituksen rahoituskuilu, joka pitää saada kurottua umpeen. Siihen tuskin löytyy yksityistä rahaa siinä mittakaavassa, jos ei aseteta mitään sääntelyä ja pakottavaa säännöstöä. Luontohaitoille on laitettava hinta, Nikula sanoo.

Professori näkee ulkomaisen rahan positiivisena asiana

Jyväskylän yliopiston ekologian professori ja valtioneuvoston asettaman Luontopaneelin puheenjohtaja Janne Kotiaho vahvistaa, että ulkomaiset yritykset ovat nyt kiinnostuneita suomalaisen luonnon suojelusta.

– On erittäin hyvä asia, jos saamme yksityistä rahaa suomalaisen luonnon turvaamiseen. Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että valtion raha on tiukassa.

Luontopaneelin puheenjohtaja Janne Kotiaho kuvattuna kotona työhuoneessaan jonka seinät ovat vuorattu kirjoilla.
Janne Kotiaho toimii sekä Jyväskylän yliopiston ekologian professorina että Suomen Luontopaneelin puheenjohtajana. Kuva: Niko Mannonen / Yle

Hän näkee ulkomaisille lahjoituksille useita syitä.

– Meillä on vakaa, avoin yhteiskunta. Kun lahjoittaa rahaa luonnon suojelemiseksi Suomessa, voi luottaa siihen, että rahat päätyvät sinne, mihin ne on tarkoitettu ja suojelu pysyy voimassa tulevaisuudessakin.

Viimeaikaisen kiinnostuksen syynä Kotiaho näkee myös Suomen poikkeuksellisen edistyksellisen lainsäädännön. Suomessa on otettu käyttöön vapaaehtoisen ekologisen kompensaation menettely, joka perustuu tieteellisesti laskennallisten luonnonarvojen tuottamiseen ja hyvittämiseen.

Perinteinen säätiöiden toteuttama pinta-aloihin perustuva suojelu ei täytä vapaaehtoisen ekologisen kompensaation kriteereitä.

Kotiahon mukaan kaikki toimet ja rahoitus ovat kuitenkin hyvästä.

– Luonto ei piittaa siitä, tuleeko raha valtiolta ja veronmaksajilta vai tuleeko se kotimaisilta tai kansainvälisiltä yksityisiltä tai valtiollisilta toimijoilta. Niin kauan kuin luonnon tila paranee sen rahan seurauksena, luonto on siitä tyytyväinen.

Source: Yle · Terhi Pirilä-Porvali, Jaana Polamo

At a glance

Topic
World
Country
🇫🇮 FI
Publisher language
FI
Added to Allnira