Uusi eläinten käyttäytymiseen liittyvä koulutus innosti tutkimaan matkailuporojen ja nelivarvaskilpikonnien hyvinvointia

Ensimmäiset eläinten käyttäytymisen ja oppimisen asiantuntijat valmistuivat Savonia-ammatti­­korkeakoulusta.

12:03

Suomen ensimmäiset kymmenen eläinten käyttäytymisen ja oppimisen asiantuntijaa ovat valmistuneet Savonia-ammattikorkeakoulusta.

Vuoden kestänyt täydennyskoulutus järjestettiin ensimmäistä kertaa ja oli lajissaan ainutlaatuinen.

Koulutuksessa tuotiin eläintieteellinen tieto käytännön tasolle ja lisättiin eläinten kanssa työskentelevien ymmärrystä eläinten käyttäytymisestä ja oppimisesta, kertoo luonnonvara-alan yliopettaja Heli Wahlroos.

– Vuoden aikana on syntynyt uutta kiinnostavaa ja soveltavaa tietoa eläinten käyttäytymiseen liittyen. Työelämässä olevat opiskelijat ovat soveltaneet opinnoissa opittua omalla alallaan.

Eläinlääkäri kiinnostui tutkimaan matkailuporojen hyvinvointia

Eläinlääkäri Heidi Kellokoski-Kiiskinen Rovaniemeltä kuvailee Savonian koulutusta merkittäväksi lisäksi pitkän uransa rinnalle. Koulutus toi uusia työkaluja ja laajensi näkökulmaa lajirajojen yli.

– Olen tähän asti keskittynyt eläinlääketieteeseen, ja nyt halusin katsoa samaa asiaa eri kulmasta.

Kellokoski-Kiiskisen opinnäytetyö käsitteli matkailuporon koulutuksen ja oppimisen haasteita. Hän on pitkään pohtinut, miten poron hyvinvointia voitaisiin arvioida tieteellisesti.

Kellokoski-Kiiskinen suunnittelee aiheesta laajempaa tutkimushanketta yhdessä Luonnonvarakeskuksen hyvinvointitutkijan kanssa. Tavoitteena on tuottaa tieteellistä pohjaa porojen hyvinvoinnin mittaamiseen. Tällaista ei ole aiemmin tutkittu, Kellokoski-Kiiskinen kertoo.

– Poromatkailu on muuttanut koko porotalouden näkymiä. Ala työllistää paljon lappilaisia. Nuoret näkevät nyt mahdollisuuden saada riittävä toimeentulo yksistään porosta.

Nelivarvaskilpikonnien D-vitamiiniarvot kiinnostavat

Eläintenhoitaja Sanni Nieminen on työskennellyt kymmenen vuotta eksoottisten eläinten parissa eläinlääkäri Johanna Raulion klinikkavastaanotolla Vantaalla.

Savonian koulutus eläinten käyttäytymisestä ja oppimisesta syvensi hänen osaamistaan erityisesti eksoottisten lajien parissa.

– On hyvä suunnata katse pienempiin tyyppeihin. Matelijat ovat väärinymmärrettyjä eläimiä, niillä on meille paljon annettavaa.

Projektityössään Nieminen tutki yhdessä vantaalaisten kollegojensa kanssa nelivarvaskilpikonnien D-vitamiinitasoja seerumista. Lajille ei ole omia viitearvoja.

D-vitamiini on monille matelijoille elintärkeä, ja sen puute näkyy ihossa ja yleistilassa. Keskeistä on riittävä UVB-valo, Nieminen kertoo.

Tulokset ovat alustavia pienen otannan takia, mutta antavat arvokasta tietopohjaa jatkotutkimukselle.

– Tämä oli pieni edistysaskel. Selvityksen perusteella ei voida vielä antaa uusia hoitosuosituksia.

Pääkouluttajana toiminut tietokirjailija, eläintenkouluttaja Tuire Kaimio, on tyytyväinen opintokokonaisuuden lopputulokseen.

– Omassa työssäni näen, että meillä on Suomessa hienoa koulutusosaamista, hyviä tutkijoita ja todella paljon yhteisiä hankkeita ja kehityskohteita, kun ihmiset vaan löytäisivät toisensa, Kaimio kertoo.

Hänen mukaansa koulutus on toiminut kehitysalustana, jossa teoria ja käytäntö ovat kohdanneet konkreettisesti.

– On ollut ihana huomata opiskelijoista, että he ovat ryhtyneet yhteistyöhön tutkijoiden kanssa, ryhtyneet itsekin tutkimaan ja perustaneet yrityksiä. Innolla odotan, mitä tästä seuraa, Kaimio sanoo.

Hänen mukaansa juuri ammattikorkeakoulutason osaamiselle on selkeä tilaus.

– Ammattikorkeakoulutaso on se, millä tiedettä laitetaan käytäntöön ja tehdään sovelluksia. Tämä on korkean osaamisen ja korkean teknologian maa, niin on todella kummallista, että tämän tason koulutus on puuttunut, Kaimio sanoo.

Pitkällä tähtäimellä hän toivoo, että koulutuksesta kehittyy kokonainen, valtion rahoittama tutkinto.