Kela: Toimeentulotuen pitkäaikainen puolittaminen osui Suomen kansalaisiin ja miehiin

Reilu puoli vuotta voimassa olleiden toimeentulotuen kiristysten seuraukset alkavat näkyä.

Helmikuussa voimaan tulleet muutokset lisäsivät perustoimeentulotuen hakijoiden velvoitteita. Muutosten myötä toimeentulotuen perusosa on voitu tietyissä tapauksissa pudottaa jopa puoleen.

Viimesijaista tukea leikataan, mikäli ihminen ei Kelan kehotuksesta huolimatta hae ensisijaisempaa etuutta, kuten esimerkiksi opintotukea tai sairauspäivärahaa, tai ilmoittaudu työttömäksi työnhakijaksi.

Jompi kumpi kehotus napsahti helmi-elokuun aikana aikana laskennallisesti noin joka viidennelle perustoimeentulotuen hakijalle.

Osa ukaasin saaneista toimi ohjeistuksen mukaan ja vältti tukensa leikkauksen. Eivät kuitenkaan kaikki.

Työnhakuun patistetuilla tukileikkaus yleisempi kuin laiminlyönnin korjaus

Kela selvitti, mitä kehotuksen saaneista ihmisistä tiedetään.

Kokoaikatyön hakuun ohjattujen joukossa korostuvat nuoret aikuiset.

Kaikista nuorimmassa ikäryhmässä eli 18–24-vuotiaiden joukossa kehotuksen ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi sai joka neljäs tuensaaja.

Lähes 40 prosentilla kehotuksen saaneista toimeentulotuen perusosa päätettiin pudottaa puoleen työnhaun laiminlyönnin vuoksi.

Perusosaa alennettiin tarkastelujakson aikana vähintään kerran erityisesti 25–44-vuotiailta, yksin tai vanhempiensa kanssa asuvilta, miehiltä, Suomen kansalaisilta ja äidinkielenään kotimaisia kieliä puhuvia.

Maaseudulla asujat korostuivat tässä ryhmässä.

Sen sijaan kehotusta hakea ensisijaisempaa etuutta noudatti suurin osa kehotuksen saaneista.

Heistä vain joka viidennen kohdalla päädyttiin tuen alentamiseen laiminlyönnin vuoksi.

Tässä joukossa tukileikkaukset korostuivat hieman nuorimassa ikäluokassa ja selvemmin vanhempiensa luona asuvilla, miehillä ja vieraskielisillä.

Kehotuksen saaneista noin kolmannes toimi sen mukaisesti.

Työnhaun laiminlyönnin korjanneiden ja tukileikkauksen välttäneiden joukossa korostuivat ikäryhmistä 18–24 ja 55–64-vuotiaat.

Laiminlyönnin korjasivat etenkin puolison kanssa asuvat, yksinhuoltajat, naiset ja taajaan asutuissa kunnissa asuvat – sekä vieraskieliset ja ulkomaan kansalaiset, listaa Kelan tutkija Tuija Korpela.

– Vieraskielisillä voi olla kyse siitä, että heillä ei välttämättä ole aiemmin tietoa siitä, miten tulisi toimia. Kehotuksen saaminen ja sanktiouhka on voinut konkretisoida sen, Korpela pohtii.

Kela on aiemminkin ohjannut asiakkaita ensisijaisempien etuuksien piiriin ja työnhakuun, mutta vasta nyt kehotuksen noudattamatta jättämisestä on seurannut sanktio.

Toistuvat leikkaukset vaikuttavat tuhansiin

Tutkija Tuija Korpelan mukaan tuoreiden tietojen valossa näyttää siltä, että sanktioiden myötä entistä useampi, esimerkiksi toimeentulotukea saava nuori aikuinen, on saatu ohjattua ensisijaisempien etuuksien ja palvelujen piiriin.

Samalla käy ilmi, että työllisyyspalveluihin ohjaaminen on tehonnut heikommin kuin ensisijaisten etuuksien hakemiseen kehottaminen.

Toimeentulotukea leikattiin vähintään kerran yhteensä yli 16 000 henkilöltä.

Heistä lähes joka viidennellä perusosaa alennettiin vähintään viitenä seitsemästä tarkastelukuukaudesta.

Huomio kiinnittyykin tähän lähes 3 000 ihmisen joukkoon, jolla toimeentulotuen leikkaus näyttää pitkittyneen – tai muuttuneen jopa pysyväksi.

Kuten työnhaun laiminlyönnistä johtuvat sanktiot myös toistuvat tukileikkaukset ovat yleisimpiä pienten paikkakuntien miehillä, Suomen kansalaisilla ja äidinkielenään kotimaisia kieliä puhuvilla sekä ja joko yksin tai vanhempiensa kanssa asuvilla.

Ryhmälle yhteistä on myös se, että he ovat usein saaneet toimeentulotukea jo pitkään, Korpela toteaa.

Tutkijan mukaan nyt tarvitaan tarkempi selvitys siitä, miksi näin käy.

Kelan virkailijoilla on mahdollisuus ja velvollisuus olla leikkamatta tukea, mikäli se on hakijan kokonaistilanteen huomioiden kohtuutonta.

Puolitettuna toimeentulotuen perusosa on vain noin 289 euroa kuukaudessa, jonka pitäisi riittää välttämättömiin menoihin, kuten ruokaan, puhelinlaskuihin, hygieniatarvikkeisiin ja vaatteisiin.

Harkinnan perusteella tuen alentamisesta on luovuttu tarkastelujakson aikana noin 3 000 ihmisen kohdalla.

Ongelma on, että toistuvasti Kelan kehotukset huomioimatta jättäneiden ryhmää on vaikea tavoittaa. Taustalla voi olla esimerkiksi elämänhallinnan haasteita tai päihdeongelmia.

– Kohtuullisuusharkinnan tekeminen vaatii aktiivisuutta myös tuen saajalta, eli että hän itse kertoo tilanteestaan ja perustelee, miksi tuen alentaminen olisi kohtuutonta, Korpela huomauttaa.

Viime keväällä toimeentulotukeen tehtiin myös muita muutoksia: 150 euron suojaosa poistettiin, ja tuen tasoa alennettiin kaikilta täysi-ikäisiltä tuen saajilta.

Perustoimeentulotuen leikkausten ja muiden sosiaaliturvan kiristysten on ennakoitu lisäävän hyvinvointialueiden myöntämän harkinnanvaraisen toimeentulotuen tarvetta.

Hallitus havittelee perustoimeentulotuen kiristyksillä 70 miljoonan euron säästöjä julkiseen talouteen ja työllisyyden parantamista.

Hallitus leikkaa toimeentulotukea – tuleeko sillä enää toimeen?