Ursula von der Leyen johtaa Eurooppaa poikkeuksellisella tavalla, ja se voi hyödyttää Suomea

Saksalainen Ursula von der Leyen on Euroopan vaikutusvaltaisin johtaja, joka on kahminut itselleen lisää valtaa. Se ei välttämättä ole huono asia.

6:31

BRYSSEL Ursula von der Leyen tuskin aavisti millaiseen paikkaan hän joutuu. Kukaan tuskin aavisti.

Saksalainen von der Leyen aloitti komission puheenjohtajana joulukuussa 2019. Hänestä tuli ensimmäinen nainen tässä tehtävässä.

Pian alkoivat kriisit.

Ensin koronapandemia. Sen jälkeen Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa. Sitten Yhdysvaltain presidentti Donald Trump loi kaaoksen maailmanpolitiikkaan.

Eurooppaa ja eurooppalaisia ravistelevat kriisit eivät ole hellittäneet. Edes Trumpin kokema rökäletappio välivaaleissa ei taida kovin paljon auttaa.

Ratkottavana on yhä isoja asioita. Jääkö EU sivustakatsojaksi Ukrainan sodan päättämisessä? Kykeneekö Eurooppa vähentämään riippuvuuttaan Kiinasta ja Yhdysvalloista?

68-vuotiaan Von der Leyenin harteilla on suomalaistenkin tulevaisuuden kannalta ratkaisevia asioita.

Yksi asia on selvä. Ursula von der Leyen on tehnyt roolistaan aiempaa vaikutusvaltaisimman.

Vallan keskittämisen trendi on maailmanlaajuinen. Sekä Trump että Kiinan presidentti Xi Jinping ovat vahvistaneet asemiaan itsevaltaisin tavoin.

Siitä Von der Leyen on kaukana. Asiantuntijoiden mukaan käynnissä on kuitenkin selvä muutos. Mutta se ei välttämättä ole huono asia – ainakaan Suomelle.

Von der Leyenin aika komission puheenjohtajana on ollut täynnä käänteitä. Niin on myös hänen elämäntarinansa.

Ei ole mitenkään selvää, että juuri tästä saksalaisesta lääkäristä tuli Euroopan vaikutusvaltaisin nainen.

1990-luvulla naistentauteihin erikoistunut lääkäri ja kotiäiti von der Leyen innostui politiikasta.

Valtakunnan politiikkaan hän nousi nopeasti ja verrattain myöhäisellä iällä – yli 40-vuotiaana seitsemän lapsen äitinä. Vuonna 2005 von der Leyenistä tuli Angela Merkelin hallituksen perheministeri, sitten työ- ja myöhemmin puolustusministeri.

Naisten ei tulisi perustella vallanhimoaan yhtään sen enempää kuin miesten, von der Leyen sanoi vuonna 2011.

Kunnianhimoa ja määrätietoisuutta von der Leyenilla on riittänyt.

Hän on työteliäs, mistä kertoo asumisratkaisu. Von der Leyen kertoi jo ennen kautensa alkua nukkuvansa konttorinsa sisälle rakennetussa 25-neliön asunnossa.

Se sijaitsee EU-kortteleiden ytimessä komission Berlaymont-rakennuksen 13. kerroksessa.

Von der Leyen johtaman komission valta piilee ennen kaikkea aloitteiden tekemisessä.

Komissio siis ehdottaa, mitä pitäisi tehdä ja miten. Tämän jälkeen parlamentti ja jäsenmaat päättävät.

Alun alkaen komission puheenjohtaja lähinnä pyöritti virkamieskoneistoa. Ajan saatossa roolin merkitys on kasvanut, ja nyt von der Leyen on vienyt puheenjohtajan vallan pisimmälle.

Hän on tehnyt itsestään voimakkaan poliittisen johtajan, sanoo EU-politiikan analyytikko Eric Maurice. Hän työskentelee brysseliläisessä European Policy Center -ajatushautomossa.

Von der Leyen haluaa todellakin hallita vähän kaikkea. Myös asioita, jotka eivät kuulu suoraan hänen toimivaltuuksiinsa, Maurice sanoo.

Vallan keskittyminen näkyy ennen kaikkea kahdessa asiassa. Siinä, miten komissio työskentelee ja siinä, miten von der Leyen puhuu.

Von der Leyen luotsaa komission poliittista johtoa, kollegiota, johon kuuluu yksi komissaari jokaisesta jäsenmaasta.

Kollegion pitäisi päättää asioista yhteisymmärryksessä. Von der Leyen kuitenkin ilmoittaa kantansa selvästi ja haluaa viedä ne läpi.

Näin arvioi tutkija Manuel Müller. Hän on Ulkopoliittisen instituutin vanhempi affililioitunut tutkija, joka on perehtynyt EU-instituutioihin.

– Von der Leyenia kritisoidaan myös siitä, että hän kuuntelee vain hyvin pientä ihmisjoukkoa, eli niitä, joihin hän luottaa, Müller sanoo.

Asiantuntija Mauricen mukaan von der Leyenilla on tapana keskittyä puheissaan teemoihin, joissa hänen toimivaltuutensa ovat rajalliset.

Yksi tällainen on puolustus. Päätökset puolustuksesta ovat kuitenkin visusti jäsenmaiden omissa käsissä.

Ongelma on Mauricen mukaan siinä, että von der Leyenin puheet ja teot eivät usein kohtaa, koska komissio ei voi päättää niistä asioista, joista von der Leyen tekee avauksia.

Se taas lisää epäluottamusta unionia kohtaan, Maurice selittää.

Esimerkiksi viime vuonna von der Leyen sanoi, että Venäjän jäädytettyjä varoja tulee käyttää Ukrainan tukemiseen. Jäsenmaat kuitenkin päättivät toisin, eikä varoihin ole koskettu.

Tämän vuoden linjapuheessaan von der Leyen esitteli monta ideaa, jotka voivat yhtä lailla lässähtää.

Von der Leyen kamppailee jatkuvasti sen kanssa, kuka EU:ta edustaa. Alla oleva video näyttää kiusallisen tilanteen vuodelta 2021, jolloin von der Leyen vieraili Turkissa silloisen Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Charles Michelin kanssa.

Von der Leyenilla on taipumusta luvata liikoja, tutkija Müller toteaa.

Vallan keskittäminen ei silti ole välttämättä huono asia. Se on tarkoittanut nopeampaa reagointia ja johdonmukaisuutta, asiantuntijat toteavat.

Samalla von der Leyen on pyrkinyt tekemään komissiosta tärkeän toimijan kriisien keskellä.

– Von der Leyen on ottanut johtajuutta silloin, kun EU on sitä tarvinnut, Müller sanoo.

Müller ja Maurice nimeävät von der Leyenin suurimmaksi saavutukseksi pandemia-ajan johtamisen. EU pystyi tuolloin vastaamaan nopeasti yhteiseen vaaraan esimerkiksi rokotteiden yhteishankinnoilla.

Mutta millainen johtaja Ursula von der Leyen on suomalaisten näkökulmasta? Riippuu siitä, keneltä kysytään.

Perussuomalaisten europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen suhtautuu von der Leyeniin nuivasti. Hänen mielestään von der Leyen ei ole parantanut Euroopan tilannetta vaan päinvastoin.

Müller huomauttaa, että ytimeltään komissio on pienten maiden liittolainen. Siksi von der Leyenin vahva ote ja komission roolin vahvistaminen ovat Suomelle hyvä asia, hän sanoo.

Vain suurten jäsenmaiden johtajat ja komissio voivat ottaa Müllerin mukaan Euroopassa johtajuutta.

– Suurten maiden johtajille maan kansallinen etu tulee aina ensimmäiseksi. Komissio taas arvioi koko EU:n yhteistä etua, eli se ottaa aina huomioon myös sen, mitä pienet maat haluavat.

Suomi voisi pyrkiä jopa vahvistamaan komission roolia itsekin, Müller toteaa.