Ukrainan rauhanyritykset ovat kariutuneet kerta toisensa jälkeen – nyt katse on jälleen Putinissa

Kokosimme yhteen, millaisia neuvotteluita rauhan saamiseksi Ukrainaan on käyty, ja miten uusin yritys on edennyt.

• Anni Kavander

14:16

Rauhaa on yritetty rakentaa useaan otteeseen sen jälkeen, kun Venäjän tankit vyöryivät Ukrainan rajan yli helmikuussa 2022.

Viimeisin yritys sai alkunsa eilen Oslossa, jossa kokoontuivat muun muassa presidentit Volodymyr Zelenskyi ja Alexander Stubb sekä Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin lähettiläs Steve Witkoff.

Oslon tapaamisen jälkeen Witkoff on jatkanut matkaansa Venäjälle esittelemään kokouksen antia presidentti Vladimir Putinille. Asiantuntijat ovat kuitenkin skeptisiä siitä, kelpaavatko Oslon tulokset Venäjälle.

Rauhaa on yritetty veistellä Ukrainaan aiemminkin, mutta neuvottelut ovat aina päättyneet ilman merkittäviä läpimurtoja.

Epäonnistuneet yritykset

Venäjän hyökkäyssodan lopettamiseksi on neuvoteltu useasti sekä suoraan että välittäjien kautta.

Volodymyr Zelenskyi ja Vladimir Putin eivät ole tavanneet kasvokkain kertaakaan Venäjän hyökkäyssodan aikana.

Ensimmäiset neuvottelut käytiin vain neljä päivää täysmittaisen hyökkäyksen alkamisen jälkeen helmikuussa 2022. Saman vuoden huhtikuussa suorat neuvottelut kariutuivat vuosiksi, samoihin aikoihin kuin Venäjän joukkojen julmuudet Butšassa paljastuivat.

Sen jälkeen sotaa on yritetty ratkoa neuvotteluissa eri kokoonpanoin, mutta merkittäviä läpimurtoja ei ole saatu aikaan.

Uusi suora neuvotteluvaihe käynnistyi helmikuussa 2025, kun virkaan astunut presidentti Trump otti tavoitteekseen päättää sodan.

Toukokuussa 2025 Ukrainan ja Venäjän edustajat kävivät ensimmäiset suorat neuvottelut Istanbulissa sitten vuoden 2022. Delegaatiot sopivat sotavankien vaihdosta, mutta ei juuri muusta.

Ukrainan, Venäjän ja Yhdysvaltain väliset kolmikantaneuvottelut alkoivat vuonna 2026.

Neuvotteluissa suurimmat kiistakapulat ovat liittyneet alueluovutuksiin ja Ukrainan turvatakuisiin.

Venäjä muun muassa vaatii, että Ukraina vetäytyy Donbasin alueelta. Ukraina ei suostu ehtoihin, jotka sen mukaan palkitsisivat hyökkääjän ja jättäisivät maan alttiiksi uudelle hyökkäykselle.

Eurooppa raivasi tiensä neuvottelupöytään

Eurooppalaisia on jo pitkään vaivannut huoli siitä, että Yhdysvallat ja Venäjä sopivat Ukrainan tulevaisuudesta ilman Eurooppaa ja Ukrainaa.

Euroopan unionissa on jopa väläytelty, että sillä voisi olla Venäjän ja Ukrainan rauhanneuvotteluita välittävä ”Putin-kuiskaaja”.

Huolta syvensi tieto siitä, että Putin on ehdottanut Trumpille kolmikantatapaamista Kiinan presidentin Xi Jinpingin kanssa – ilman Ukrainan läsnäoloa.

Ukrainan pyynnöstä sekä Suomen ja Norjan johdolla Yhdysvaltain edustaja Witkoff saatiin Osloon ennen Venäjän-matkaa. Stubbin vahvuus on ollut se, että hänellä on suhteet Zelenskyiin, mutta myös yhteys Yhdysvaltoihin.

Oslon kokouksen poikkeuksellinen saavutus lieneekin se, että Eurooppa pääsi nyt kiinni alkuvaiheen neuvotteluihin.

Yksi kokouksen päämääristä oli rauhanehtojen määritteleminen. Witkoffin on määrä viedä ehdotuksia eteenpäin Putinille.

Kuka on neuvotteluiden keskiössä häärivä Witkoff?

Trumpin toisella presidenttikaudella Ukraina-neuvotteluiden keskiössä on ollut erityislähettiläs Steve Witkoff.

Witkoffilla ei ole ollut diplomaattiuraa ennen siirtymistään Trumpin lähettilääksi. Hän on kiinteistömoguli ja Trumpin pitkäaikainen ystävä. Witkoff on opiskellut oikeustiedettä ja toiminut myös lakimiehenä.

Trump nimitti Witkoffin alun perin Lähi-idän erityislähettilääksi heti vaalivoittonsa jälkeen. Jo ennen virkaanastujaisia Witkoff oli neuvottelemassa aselepoa Israelin ja Hamasin välille Gazassa.

Witkoff on ensimmäinen korkea-arvoinen yhdysvaltalaisedustaja, joka on tavannut presidentti Putinin Venäjän hyökkäyssodan alkamisen jälkeen.

Witkoffia on kuvailtu hyväntuuliseksi neuvottelijaksi. Toisaalta hänen lähestymistapaansa on arvosteltu siitä, että se on ajoittain myötäillyt Venäjää.

Tällaista tapahtuu kulisseissa

Trumpin toisella kaudella Yhdysvaltain linja Ukrainan suhteen on ollut tuuliajolla.

Viime aikoina Yhdysvallat on hiekoittanut Ukrainan mahdollisuuksia käydä puolustussotaa ja iskeä kohteisiin Venäjällä.

Ukrainan mukaan Yhdysvallat on alkanut rajoittaa Ukrainan käyttämiä, amerikkalaisia satelliittijärjestelmiä ja tiedustelutiedon jakamista. Yhdysvallat on kiistänyt väitteet.

Taustalla tapahtuu muutakin. Trump solmi aiemmin Putinin kanssa dieselsopimuksen ja päätti lykätä Venäjälle asetettavia uusia pakotteita. Samalla hän on haukkunut Zelenskyiä.

Epävirallisten mediatietojen mukaan kulisseissa on lisäksi sorvattu Yhdysvaltain hallintoon kytkeytyvää Lukoil-sopimusta ja ehdotettu, että Eurooppa alkaisi ostaa venäläistä kaasua, josta se on pyrkinyt eroon.