Ukraina uudistaa koulutusta sodan keskellä – Suomi tukee 20 miljoonalla eurolla

Vuosia jatkunut uudistus on edennyt lukio­koulutukseen. Ensi syksynä oppi­velvollisuus laajenee Ukrainassa 12 vuoteen nykyisen yhdeksän vuoden sijaan.

11:13

Ukraina kehittää koulutusjärjestelmäänsä sodan keskellä.

Ensi syksynä maan lukiokoulutus on tarkoitus muuttaa nykyisestä kaksivuotisesta kolmivuotiseksi. Näin se vastaisi paremmin eurooppalaista mallia.

Lukiouudistusta on kokeiltu 150 koulussa syksystä lähtien. Tavoitteena on laajentaa malli kaikkiin maan lukioihin ensi syksyyn mennessä.

Esimerkiksi länsiukrainalaisen Lvivin kaupungin koulussa numero 91 valmistaudutaan jo tulevaan syksyyn. Ukrainassa koulut nimetään numeroina.

Koulun rehtori Halyna Pyza pitää uudistusta oikeana ratkaisuna, kunhan se tehdään asteittain ja huolellisesti suunnitellen.

Tärkeintä on huomioida oppilaiden yksilölliset tarpeet.

– Siirtyminen kolmivuotiseen lukio-opetukseen antaa oppilaille mahdollisuuden valita opintosuuntansa aiempaa harkitummin omien kykyjensä ja tulevan ammattinsa perusteella, Pyza kertoo.

Suomen rahoilla oppimateriaaleja ja täydennyskoulutusta

Suomi tukee Ukrainan lukiouudistusta 20 miljoonalla eurolla vuoteen 2029 saakka, kertoo Suomen Kiovan suurlähetystön erityisasiantuntija Jussi Karakoski.

– Haluamme vahvistaa Ukrainan koulujärjestelmän kestävyyttä sodan oloissa ja parantaa opetuksen laatua, hän sanoo.

Suomi on tukenut Ukrainaa jo aiemmin vuonna 2018 alkaneessa mittavassa koko koulujärjestelmän uudistuksessa. Reformin suurin kansainvälinen rahoittaja on Maailmanpankki.

Nyt Suomen tuki kohdistuu opettajien täydennyskoulutukseen, oppimateriaaleihin ja lukioiden mahdollisuuteen erikoistua omien painopisteidensä mukaan esimerkiksi luonnontieteisiin.

Tukea annetaan myös rehtoreiden koulutukseen ja laitteistojen hankintaan kouluille.

Koulutusuudistus etenee tilanteessa, jossa tuhannet koulut ovat vaurioituneet Venäjän hyökkäyssodan iskuissa.

– Koulupäivä joudutaan jakamaan turvallisuustilanteen vuoksi usein kahtia, eli lapsia ei saa ottaa kouluihin enempää kuin on pommisuojissa tilaa. Eturintaman lähistöllä ei välttämättä päästä ollenkaan fyysisesti kouluun, Suomen Ukrainan suurlähettiläs Tarja Fernández kertoo.

Siitä huolimatta Ukraina on nostanut koulutuksen kansalliseksi prioriteetiksi.

– Ukrainan koko jälleenrakentaminen riippuu siitä, miten hyvin työvoimatarpeeseen pystytään vastaamaan, Karakoski sanoo.

Yle on tehnyt Lvivistä useita juttuja tänä syksynä: