Pääministeri Petteri Orpo (kok) lisää painetta Ukrainan rahoitusratkaisun löytymiselle EU:ssa. Hän sanoo antavansa ”vahvan tuen” Saksan liittokanslerin Friedrich Merzin uhkaukselle jumittaa koko EU:n tuleva seitsemänvuotinen rahoitusratkaisu, elleivät maat sitoudu tukeen Ukrainalle ensi vuodesta alkaen.
Merzin uhkauksesta kertoi aiemmin Financial Times.
Ukraina tarvitsisi 70 miljardia lisärahoitusta ensi vuonna.
Orpo korosti keskiviikkona, että rauha Ukrainaan on kaikkien maiden asia EU:ssa. Hän ei ottanut kuitenkaan suoraa kantaa siihen, olisiko Suomi Saksan tavoin valmis kaatamaan koko budjettisovun Ukrainan rahoituksen vuoksi.
”En edes halua lähteä siihen spekulaatioon, että kaadetaanko vai eikö kaadeta vaan me neuvottelemme siitä, että Ukrainan tuki ratkeaa.”
Neuvottelut monivuotisesta budjetista ovat olleet jo ilman Ukraina-kysymystä haastavat. Niitä käydään aikapaineessa muun muassa Ranskan kevään presidentinvaalien vuoksi. Budjetista päätetään nyt vuosille 2028–2034.
Merzin kommentit saivat osittain kielteisen vastaanoton. Slovakia kuvasi sitä kiristykseksi.
Orpo korosti, että Eurooppa on koko ajan ollut sitoutunut Ukrainan tukemiseen. Budjetissa on paljon erilaisia intressejä, ja yhteinen ratkaisu on vain neuvoteltava.
”Siksi se ratkaisu on esimerkiksi Suomen näkökulmasta aivan oleellinen osa meidän yhteistä rahankäyttöämme ja siitä päättämistä.”
Kysymys on, mistä rahat löytyvät. Suomi on kannattanut Venäjältä jäädytettyjen varojen käyttöön ottoa, mutta se on osoittautunut vaikeaksi muun muassa Belgian vastustuksen vuoksi.
Orpo alusti keskiviikkona Euroopan poliittisen yhteisön kokousta ja Eurooppa-neuvoston epävirallista kokousta, jotka järjestetään 12.–13. marraskuuta Dublinissa.
Euroopan poliittinen yhteisö on Euroopan valtioiden välinen poliittinen keskustelu- ja yhteistyöfoorumi. Sen virallisella agendalla on muun muassa kilpailukyky. Eurooppa-neuvostossa puolestaan on määrä keskustella muun muassa tekoälystä.
Ukraina kuitenkin vienee tilaa.
Euroopan johtajat puhuvat luultavasti myös muun muassa Euroopan yhteisen neuvottelijan nimeämisestä Ukrainan rauhaa koskeviin neuvotteluihin. Tätä on vaatinut näkyvästi viime päivinä esimerkiksi Italian pääministeri Giorgia Meloni.
Orpo sanoi, että nyt alkaa olla aika keskustelulle asiasta.
Hän totesi, että E3-maat eli Saksa, Ranska ja Britannia ovat nyt ottaneet keskusteluissa isompaa roolia, mikä on hyvä. Samalla puhutaan myös E5-maista, joihin kuuluvat myös Italia ja Puola.
”Mutta voisi olla tärkeää myöskin se, että NB8:n ääni kuuluisi”, Orpo sanoi viitaten Pohjoismaihin ja Baltian maihin.
Orpo sanoi, ettei halua spekuloida, mihin keskustelu päätyy. Mahdollista voi olla, että päädytään esimerkiksi eurooppalaiseen neuvottelutiimiin.
Suomen presidentti Alexander Stubb ja Norjan pääministeri Jonas Gahr Støre olivat vastikään yhteydessä Venäjän presidenttiin Vladimir Putiniin. He eivät kuitenkaan tehneet sitä EU:n nimissä. EU: ta edustavasta tahosta ei ole syntynyt yksimielisyyttä.
Orpo tapasi Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin tiistaina Kööpenhaminassa. Siellä kuullun perusteella neuvottelut olivat olleet ”ihan asiallista keskustelua.”
”Sen voi todeta, että Yhdysvallat on välivaalien jälkeen on hyvinkin tulostavoitteellisesti liikkeellä. Yhdysvallat hakee ratkaisuja. Ja se on tietenkin hyvä asia, koska Yhdysvaltojen tuki ratkaisujen löytämiseen ja panos kaikin puolin on tosi tärkeää.”
Source: Helsingin Sanomat · Elina Kervinen HS
At a glance
- Topic
- World
- Country
- 🇫🇮 FI
- Publisher language
- FI
- Added to Allnira