Työttömyyslukeman taakse jää hyvä työllisyyslukema

Suomessa työttömien määrä nousee, koska työtä hakemaan tulee yhä enemmän eläkeläisiä, opiskelijoita ja maahanmuuttajia.

Pääkirjoitus

Kirjoitus on HS:n pääkirjoitustoimituksen näkemys, joka heijastaa lehden periaatelinjaa.

18:00

Jo moneen kertaan on ehditty julistaa, että Suomi on suurtyöttömyyden maa ja ponnistelut työttömyyden voittamiseksi valuvat hiekkaan. Työttömyysaste nousi pitkään, kääntyi laskuun, ja viimeisin mittaus osoittaa työttömyyden taas kasvavan.

Toinen tarkastelutapa on se, että seurataan työllisyyttä. Kuva ei silloin ole yhtä synkkä. Tämä tarkastelutapa ohjaa lisäksi työmarkkinoita tarkastelevan katseen toiseen kohtaan.

Tilastokeskus kertoi tiistaina, että työttömyys on kasvanut. Optimistit toivoivat, että näin ei olisi käynyt. Suomen talouskasvun jarruna on ollut se, että kuluttajat pelkäävät töiden menevän alta. Tämä pelko näkyy erityisen hyvin asuntomarkkinoilla, jotka ovat edelleen jäässä.

Tilastokeskuksen mukaan Suomessa oli vuoden kolmannella neljänneksellä 15–74-vuotiaita työttömiä 18 000 enemmän kuin vuotta aiemmin samaan aikaan. Samaan aikaan kuitenkin myös työllisten määrä kasvoi hitusen – vaikkakin tehtyjen työtuntien määrä hieman väheni. Kesällä ja alkusyksyllä 15–74-vuotiaita työllisiä oli keskimäärin 2 616 000. Viime vuonna vastaavaan aikaan heitä oli 7 000 vähemmän.

Suomessa on paljon työttömiä ja samaan aikaan historiallisen korkea työllisyysaste. Suomi sijoittuu työttömyysasteessa Euroopan unionin kärkipäähän, mutta työllisyysaste on EU:n keskiarvoa korkeampi.

Mittauksia voi painottaa sen mukaisesti, mitä haluaa nähdä. Työttömyys on usein henkilökohtainen tragedia, ja työllisyyskulut ovat rasitteita julkiselle taloudelle. Mutta kasvava työllisyys tarkoittaa työllistyville kohentuvia ansioita ja osallisuuden tunnetta. Julkisen talouden kannalta työllisten määrän kasvussa etu on se, että työttömyyskulut voivat kutistua ja verokertymä kasvaa.

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus selvitti lokakuun alussa työttömyyslukemia hieman syvällisemmin. Erityisasiantuntija Heikki Korpela kertoi, että työttömyyslukemia kasvattavat nyt opiskelijat ja eläkeläiset. Opiskelijat ja vanhempi väestö hakevat ja tekevät yhä aktiivisemmin työtä, mikä näkyy tilastoissa. Työttömäksi kirjataan aktiivisesti työtä hakevat. Suomessa on nykyään myös kasvava määrä matalapalkka-aloilla työskenteleviä maahanmuuttajia. Taloussuhdanteiden heikentyminen iskee erityisen nopeasti ja erityisen voimakkaasti heihin.

Suomessa syntyneiden työllisyysaste on kuitenkin korkea ja kasvanut kymmenen viime vuoden aikana selvästi.

Työllisyyden kasvun arvoa voisi devalvoida siten, että kertoisi työtä löytyvän vain osa-aikaisuuksista. Osa-aikaiseksi pakotettu ei uskalla elämäänsä suunnitella eikä asuntoja ostella. Tilastokeskus kertoi tiistaina, että osa-aikatyöllisten määrä kasvoi. Kolmasosa teki osa-aikaisuuksia, koska ei löytänyt muuta. Tämänkin voi kääntää toisin päin. Kaksi kolmasosaa teki muista syistä. Esimerkiksi siksi, että osa-aikatyö sopi omaan elämäntilanteeseen.

Osa-aikatyöllä on myös taloudellista vaikutusta, sillä esimerkiksi vähittäiskaupalle ja ravintoloille se on lähes elinehto, koska asiakasvirtojen vuolaus vaihtelee. Korpela huomauttaa selvityksessään, että kokoaikaisten työsuhteiden määrä oli 2025 korkeampi kuin millään aiemmalla vuosikymmenellä. Työllisyyden laatu on hyvää, hän tiivistää.

Koulutus on edelleen hyvä turva.

Koulutuksen merkitys työllistymisessä ei ole vähentynyt, vaikka moni tuntuu niin uskovan. Akavan selvitys lokakuun alusta kertoo, että korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden työllisyysaste on 88,5 ja työttömyysaste 5,5 prosenttia. Vaikka työttömyysaste on ollut kasvussa, lukemat ovat erittäin hyviä.

On tietysti luonnollista, että tarkastelutavan valinnan takana on usein politiikka. Varsinkin nyt, kun vaalit lähestyvät. Nykyinen oppositio korosti viime kaudella vallassaan ollessaan silloisia hyviä työllisyyslukuja, mutta puhuu nyt työttömyydestä. Nykyisen hallituksen tukijat taas näkevät nyt vain työllisyyden. Korpela antaa lukuohjeen työllisyys- ja työttömyyslukemien keskinäistä arvoa puntaroiville: ”Työllisyyden pysyminen korkeana on näistä kehityskuluista kansantalouden ja toimeentulon kannalta tärkein uutinen.”

Luitko jo nämä?