Tiistaina julkaistun työmarkkinaennusteen mukaan työttömiä työnhakijoita on tänä ja seuraavana vuonna keskimäärin 340 000. Vuonna 2028 heitä on 328 000.

Työ- ja elinkeino­ministeriön ennusteen mukaan työttömyysaste kääntyy laskuun vuoden 2026 lopussa, mutta muutos näkyy vuositasolla tarkasteltuna vasta ensi vuoden puolella.

Ennusteessa tämän vuoden työttömyysaste on keskimäärin 10,3 prosenttia. Työttömyysaste laskee 9,6 prosenttiin vuonna 2027 ja 9,4 prosenttiin vuonna 2028.

Ennusteessa todetaan, että ennakoivat tiedot työmarkkinoiden käänteestä ovat ristiriitaisia. Avointen työpaikkojen määrän lasku on pysähtynyt, mutta kasvua näkyy toistaiseksi vain teollisuuden ja rakentamisen työpaikoissa. Palvelualoilla, mukaan lukien sosiaali- ja terveysala, paikkamäärät vähenevät.

Rakentamisen alho syynä Suomen kehnoihin lukuihin

Uusimpien kansantalouden tilinpidon tietojen mukaan Suomen talous kääntyi kasvuun jo vuonna 2024. Valtiovarainministeriön tuoreimmassa taloudellisessa katsauksessa talouskasvun ennustetaan kiihtyvän tänä vuonna 1,6 prosenttiin ja ensi vuonna 1,8 prosenttiin.

Työmarkkinaennusteessa todetaan, että yksi syy Suomen työmarkkinoiden eurooppalaisittain poikkeuksellisen heikkoon vetoon on ollut rakennusalan alho. Suomi on Eurostatin tilastojen mukaan ainoa EU-jäsenmaa, jossa asuntojen hinnat ovat systemaattisesti laskeneet vielä tänä vuonna.

Lähestulkoon kaikkialla muualla Euroopassa asunnot ovat kallistuneet. Laskeva hintataso on Suomessa hyydyttänyt rakentamista ja sitä kautta heikentänyt alan työllisyyttä.

Asuntojen hintojen lasku loivenee

Rakentamisalalla on kuitenkin nähtävissä jo kasvun merkkejä. Asuntojen hintojen lasku ei viimeisimmän puolen vuoden aikana ole enää ollut yhtä voimakasta kuin vuonna 2025.

Infrarakentaminen on elpynyt, ja se on kiihdyttänyt rakentamisalan liikevaihdon kasvua.

Ennusteessa arvioidaan, että datakeskusinvestoinnit lisäävät rakentamisen työllisyyttä muutamalla tuhannella henkilötyövuodella vuosittain.

Asiantuntijoita tarvitaan, kaupan työllisyys ei palaudu

Työmarkkinaennusteen mukaan työllisyyden kasvu leviää ensi vuonna laajemmalle, kun investointien käynnistyminen lisää kysyntää esimerkiksi insinööri- ja arkkitehtitoimistojen sekä informaatiotekniikan palveluille. Vuonna 2028 talouden veto jo hieman hiipuu, mutta asiantuntijapalveluiden kasvu jatkuu.

Kaupan alan työllisyys ei ennusteen mukaan juuri palaudu, vaan työllisyys kärsii verkkokaupasta.

Myös julkishallinnossa kasvu pysähtyy säästöpaineiden takia. Väestön ikääntyminen kasvattaa kyllä palveluiden tarvetta sosiaali- ja terveyspalveluissa, mutta työpaikkoja ei voida lisätä, koska rahan puute jarruttaa kasvua voimakkaasti.

Vuosina 2026–2028 työllisten määrä kasvaa ennusteen mukaan eniten kulttuuri- ja muissa palveluissa, hallinto- ja tukipalveluissa, ammatillisissa palveluissa sekä sosiaali- ja terveysalalla. Teollisuuden, rakentamisen ja kaupan työllisyys jää vuoden 2025 tasoa alemmas.

Maahanmuutto pitää työikäisten määrän ennallaan

Ennusteen mukaan maahanmuutto Suomeen on lähivuosina vähäisempää kuin vuosina 2022–2024. Maahanmuutto oli korkeimmillaan, kun ukrainalaiset lähtivät sotaa pakoon. Nämä tilapäisen suojelun piirissä olevat ihmiset muodostivat hetkittäin jopa kolmanneksen Suomeen muuttaneista.

Ennusteessa todetaan, että eri syistä maahan saapuneet pärjäävät eri tavoin työmarkkinoilla. Työ- ja opiskeluperusteisesti muuttaneet sekä EU-maista muuttaneet pärjäävät maahanmuuttajista parhaiten etenkin tulojen näkökulmasta.

Jos muun kuin tilapäiseen suojeluun perustuvan maahanmuuton rakenne säilyy jatkossa samankaltaisena kuin koronakriisin jälkeisinä aikoina, ennusteessa arvellaan, että uusilla tulijoilla on melko hyvät edellytykset työllistyä suomalaisilla työmarkkinoilla.

Samalla ennusteessa huomautetaan, että ulkomaan kansalaisten työllisyysaste on viime vuosina laskenut merkittävästi.

Maahanmuutto tasaa vaikutuksia, joita väestön ikääntymisellä on työikäisen väestön eli 15–74-vuotiaiden määrään. Ennusteen mukaan työikäisen väestön määrä pysyy lähivuosina vakaana.

Nuorten työttömyys kääntyy pian laskuun

Nuorten alle 25-vuotiaiden työttömien työnhakijoiden määrä vähenee nopeammin kuin työttömyys yleisesti. Ennusteen mukaan nuorten työttömien työnhakijoiden määrä kääntyy laskuun vuodenvaihteessa 2026–2027. Vuonna 2028 nuoria vailla työtä ennakoidaan olevan 38 000.

Tänä vuonna nuorten työttömien työnhakijoiden määrä on kasvanut. Osa kasvusta johtuu toimeentulotukeen tehdyistä muutoksista. Ne eivät ole lisänneet työtä vailla olevien nuorten määrää, vaan saaneet työvoiman ulkopuolisia nuoria kirjautumaan työvoimapalveluihin.

Pitkäaikaistyöttömyys ei enää kasva

Työmarkkinaennusteen mukaan pitkäaikaistyöttömyyden taso on nyt saavuttanut käytännössä huipputason, eikä pitkäaikaistyöttömien määrä ensi vuodelle ennakoidusta 145 000:sta enää olennaisesti kasva.

Laskukäänteen arvioidaan kuitenkin tapahtuvan melko hitaasti. Pitkäaikaisesta, yli vuoden kestäneestä työttömyydestä kärsii ennusteen mukaan vuonna 2028 vielä 137 000 suomalaista.

Työttömyyden alueellinen painopiste on siirtynyt kohti etelää. Työttömyyden ennustetaan laskevan nopeimmin Lapissa. Heikointa kehitystä ennustetaan puolestaan Pirkanmaalle ja Etelä-Karjalaan.

Source: Yle · Matti Toivonen

At a glance

Topic
World
Country
🇫🇮 FI
Publisher language
FI
Added to Allnira