Työelämä | Pitkät työurat edellyttävät työelämältä joustavuutta

Väestön ikääntyessä ja eliniän pidentyessä Suomessa tavoitellaan pidempiä työuria. Tämä vahvistaisi myös julkista taloutta. Keskustelu painottuu kuitenkin usein eläkeikään ja yksilöiden työkykyyn. Vähemmälle huomiolle jää kysymys siitä, millaisilla työpaikoilla ihmiset oikeasti tekisivät pidempiä työuria.

Kulttuuri määrittää, millaista toimintaa työpaikalla arvostetaan, palkitaan ja pidetään normaalina. Yritysten ja julkisen sektorin organisaatioiden kulttuuri ei aina tue työurien pidentämisen tavoitetta. Lyhyen aikavälin tehokkuutta saatetaan tavoitella keinoilla, jotka heikentävät henkilöstön mahdollisuuksia jatkaa työelämässä pitkään.

Ihanteena saattaa olla työntekijä, joka joustaa, venyy ja suoriutuu tilanteessa kuin tilanteessa. Kunnianhimo ja työhön sitoutuminen voivat viedä yritystä eteenpäin. Ongelmia työkyvyssä syntyy, jos jatkuvaa ylikuormitusta pidetään normaalina tai avun pyytäminen tulkitaan heikkoudeksi.

Kulttuuri vaikuttaa siihen, voiko työntekijä kertoa kuormituksestaan, miten erilaisiin elämäntilanteisiin suhtaudutaan ja millaisia mahdollisuuksia ihmisillä on jatkaa työssä työkyvyn muuttuessa.

Yrityskulttuurissa saatetaan hyväksyä vain täysi työkyky, jolloin työuran jatkaminen alentuneella työkyvyllä tulee mahdottomaksi. Usein työura voi jatkua ja pidentyä, jos työtä sovitetaan työkykyyn esimerkiksi työaikaa lyhentämällä.

Työkyky muuttuu työuran aikana.

Pitkät työurat edellyttävät työelämältä joustavuutta. Työkyky muuttuu työuran ja elämäntilanteiden mukana. Työpaikoilla pitäisi olla nykyistä enemmän halua, mahdollisuuksia ja osaamista muokata tehtäviä, työaikoja ja vastuita työntekijän voimavarojen muuttuessa. Edelläkävijäyritykset osoittavat, että tämä on mahdollista.

Erityisen tärkeää tämä on työuran loppupuolella. Kokeneen työntekijän osaaminen voi olla organisaatiolle arvokasta, vaikka hänen mahdollisuutensa työskennellä entiseen tapaan tai tahtiin muuttuisivat. Liian usein vaihtoehtoja ovat jatkaminen entiseen tapaan tai poistuminen kokonaan työelämästä.

Kulttuurin voima on siinä, että se vaikuttaa yksilöiden toimintatapoihin ja ratkaisuihin. Työkyvyn kannalta hyvässä kulttuurissa myös yksilöt itse pitävät huolta omasta työkyvystään ja jaksamisensa rajoista. He ovat myös valmiita muuttamaan työuransa suuntaa, silloin kun tilanne sitä edellyttää.

Työkykyä rakentava kulttuuri rakentuu työn arjessa: johtamisessa, työn organisoinnissa ja päivittäisissä valinnoissa. Merkittävässä roolissa on myös johdon esimerkki kestävästä työskentelystä ja palautumisen varmistamisesta.

Työurien pidentäminen on yhteiskunnallinen tavoite, mutta sen toteutuminen ratkaistaan suurelta osin työpaikoilla. Eläkejärjestelmä voi kannustaa jatkamaan työssä ja työterveyshuolto tukea työkykyä.

Ne eivät kuitenkaan yksin ratkaise, millaiset edellytykset ihmisillä on jatkaa työelämässä. Jos haluamme pidempiä työuria, tarvitsemme työpaikoille kulttuurin, joka tekee ne mahdollisiksi.

• Pauli Forma
• työkykyjohtaja
• Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma

HS:n toimitus valitsee ja toimittaa mielipidekirjoitukset. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin täältä.