Erityisopettajien työehdoista syntyi harvinaislaatuinen sotku. Opetus ammattijärjestön OAJ:n hallitus hylkäsi maanantai-iltana omien neuvottelijoidensa jo hyväksymän sovun.

Käytännössä OAJ:n hallitus käveli neuvottelijoidensa ja liiton puheenjohtajan Katarina Murron yli. Tällaiset tapaukset ovat poikkeuksellisia.

Sotkussa on kyse erityisesti erityisopettajien työajan ja palkan määrittelystä.

Neuvottelujen taustalla oli se, että erityisopettajien nykyinen työaikajärjestelmä ei tunnista selvästi muita työtehtäviä kuin opetuksen ja oppitunnit.

Työnantajat ovat pitäneet tilannetta ongelmallisena esimerkiksi palkkauksen ja työn johtamisen näkökulmasta.

Opetuksen ulkopuolisia tehtäviä voivat olla esimerkiksi yhteistyö muiden opettajaryhmien kanssa ja tukipäätösten valmistelu.

Neuvottelutuloksen mukaan erityisopettajien viikoittainen työaika olisi ollut 32 tuntia. Tämä olisi sisältänyt opetusta 23 oppituntia viikossa ja muuta työtä vähintään 7 tuntia.

Työnantaja olisi voinut edellyttää erityisopettajaa tekemään töitä koululla enintään 29 tuntia viikossa.

Kokonaisuudessaan työnantaja olisi voinut edellyttää erityisopettajaa tekemään töitä enintään 39 tuntia viikossa.

Peruspalkka olisi kasvanut noin 4,6 prosenttia.

OAJ:n mukaan keskeisenä perusteluna sovun hylkäämiselle oli, että työnantajan määrättävissä olevaa työtä olisi ollut liikaa suhteessa palkankorotuksen määrään.

Puheenjohtaja Murto kertoo, että OAJ:n valmisteleva elin esitti hallitukselle yksimielisesti neuvottelutuloksen hyväksymistä eikä neuvottelujen katkaisemisesta tullut loppumetreillä hallitukselta selvää viestiä.

”Tuloksena oli paljon hyviä OAJ:n tavoitteita, mutta hallitus koki riskit liian isoiksi nimenomaan työnantajan määräysvallan lisääntymisen takia.”

Hyvää oli Murron mielestä se, että opetusvelvollisuus eli edellytettyjen oppituntien määrä olisi pienentynyt yhdellä tai kahdella tunnilla. Palkkataso olisi samalla noussut keskimäärin 200 eurolla kuussa. Muu työ olisi lisäksi rajattu ja avattu läpinäkyvästi.

Esimerkiksi 39:ää viikkotuntia, joita työnantaja olisi kuitenkin voinut edellyttää erityisopettajalta, pidettiin Murron mukaan hyvin korkeana lukuna.

Puheenjohtaja on itse sitä mieltä, ettei hänen ylitseen kävelty, vaikka hallitus kaatoi hänen hyväksymänsä sovun.

”Kyllä siinä arvioitiin kokonaisuutta. Joskus näin tapahtuu.”

Murto sanoo seisovansa hallituksen päätöksen takana mutta myös OAJ:n neuvottelijoiden tukena.

Hänen mielestään olisi ollut hyvä, jos muutoksia olisi voitu ensin kokeilla. Näin ei kuitenkaan nyt tehdä.

Neuvottelut koskivat noin 3 000:ta peruskoulun erityisopettajaa. Ne eivät koskeneet erityisluokanopettajia.

Kuntatyönantajien mukaan erityisopettajien nykyisen keskimääräisen työajan arvioitiin neuvottelutuloksen myötä säilyvän ennallaan. Arvio työajasta pohjautui OAJ:n tekemään kyselyyn ja peruskoulujen vuosityöaikakokeiluista saatuihin tietoihin.

KT:n neuvottelujohtaja Hannu Freund on erittäin pettynyt siihen, että sopu kaatui. Hän toteaa, että melko harvoin hallinto kaataa jo neuvotellun sovun.

Työajan selkeämpi määrittely olisi Freundin mukaan palvellut kuntia työn johtamisessa. Se olisi palvellut myös opettajia. He kokevat toisinaan, että työajasta ei saa riittävää korvausta, koska sitä ei tunnisteta, Freund sanoo.

Ennen muuta sopu olisi kuitenkin palvellut oppilaita ja oppimisen tukea.

”Ihan lasten etua, nuorten etua ja niiden, jotka tarvitsevat sitä tukea.”

Neuvottelut erityisopettajien uudesta työaikajärjestelmästä käynnistyivät syksyllä 2025. Ne kariutuivat ensimmäisen kerran keväällä 2026. Tämän jälkeen niitä kuitenkin jatkettiin.

Nyt neuvoteltu uudistus olisi voinut tulla voimaan viimeistään elokuussa 2028.

Source: Helsingin Sanomat · Elina Kervinen HS

At a glance

Topic
World
Country
🇫🇮 FI
Publisher language
FI
Added to Allnira