Tutkimus: Koronatartunnat eivät selitä lasten diabetespiikkiä koronasulkujen aikana

Diabetekseen sairastuneiden lasten määrä kasvoi korona-aikana. Helsingin yliopiston tutkimuksen mukaan asiaan saattoivat vaikuttaa muuttuneet ympäristö­tekijät.

17:02

Lasten ykköstyypin diabeteksen ilmaantuvuus nousi useissa maissa pandemiasulkujen aikana. Tutkijat ovat kiistelleet, johtuiko pandemian aikana havaittu ykköstyypin diabeteksen lisääntyminen koronaviruksen suorasta vaikutuksesta vai muista tekijöistä.

Helsingin yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan koronavirus ei näytä selittävän sulkuajan sairastumispiikkiä. Sairastumisen syynä saattoivat tutkimuksen mukaan olla pikemminkin muuttuneet ympäristötekijät. Näitä olivat esimerkiksi se, että lapset kohtasivat sulkujen aikana tavallista vähemmän muita ihmisiä ja mikrobeja.

Koronasulun aikaan havaittu suomalaisten lasten ykköstyypin diabetestapausten määrässä havaittu huomattavan suuri piikki laski ennalleen sulun jälkeen.

Helsingin yliopiston tutkijat havaitsivat, että ykköstyypin diabeteksen ilmaantuvuus nousi sulkutoimien aikana lähes 16 prosenttia. Sulkujen päättyessä tyypin 1 diabeteksen ilmaantuminen puolestaan laski 15 prosenttia lapsilla ensimmäisten 16 kuukauden aikana.

– Sulkutoimien aikana Suomessa nähty dramaattinen piikki ykköstyypin diabeteksen tapauksissa tasaantui ja kääntyi selvään laskuun heti, kun yhteiskunta avautui ja rajoitukset purettiin, sanoo Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan väitöskirjatutkija Susanna Tall

Tutkijat tarkastelivat rekisteritietoja. Niiden perusteella ei voi osoittaa, mikä lasten sairastumiset aiheutti.

Tallin mukaan tarkat mekanismit, jotka sulkutoimien aikana muuttuivat ja vaikuttivat diabeteksen puhkeamiseen, kaipaavat lisätutkimusta.

Suomessa tyypin 1 diabetekseen sairastuu vuosittain noin 500 alle 16-vuotiasta lasta ja nuorta, joista noin kolmasosa on hoidossa HUSissa. Sairastumisen syitä ei tarkkaan tunneta. Sairastumiseen vaikuttavat sekä perinnölliset tekijät että ympäristötekijät, kuten virustaudit.