Monet tehokkaat ja halvat ilmastotoimet eivät etene politiikassa.
Tämä käy ilmi Suomen ilmastopaneelin tänään tiistaina julkaisemasta raportista. Se kokoaa yhteen keinoja, joilla maa- ja metsätalouden ja maankäytön päästöjä voitaisiin vähentää mahdollisimman paljon pienillä kustannuksilla.
Toisin sanoen raportti esittelee keinoja, joilla on paras hinta-hyötysuhde.
Monet niistä ovat entuudestaan tuttuja. Kärjessä on muun muassa keino, jota valmisteltiin kovaa vauhtia edellisellä hallituskaudella.
Nykyinen Petteri Orpon (kok.) hallitus päätti kuitenkin olla jatkamatta työtä.
Lytätty ehdotus olisi tuonut miljoonia
Haudattu ja raportin uudelleen esiin nostama ehdotus on niin kutsuttu maankäytön muutosmaksu.
Se tarkoittaisi käytännössä hintaa, joka pitäisi maksaa, jos metsää poistetaan esimerkiksi rakentamisen tieltä.
Arviolta viisi prosenttia Suomen päästöistä aiheutuu siitä, että metsä raivataan esimerkiksi pellon, tehtaan tai muun rakennushankkeen tieltä.
Jos metsän hävittämiselle lätkäistäisiin hintalappu, vaihtoehto ei olisi yhtä houkutteleva.
Ilmastopaneelin mukaan tällainen maksu torjuisi metsien hävittämistä kustannustehokkaasti, sillä maksu voisi tuoda valtion kassaan jopa yli 40 miljoonaa euroa vuodessa.
Hintalapun asettamista selvitettiin edellisellä, Sanna Marinin (sd) hallituksen kaudella.
Nykyinen, vuonna 2023 työnsä aloittanut hallitus linjasi, että ehdotuksen vaikutukset arvioidaan. Mitään muita jatkosuunnitelmia ei kuitenkaan kirjattu hallitusohjelmaan. Käytännössä ehdotus siis kuopattiin.
Ministeri väläytti vanhaa ideaa
Edellisen hallituksen asettama maa- ja metsätalousministeriön työryhmä ehdotti, että jos metsää otetaan muuhun käyttöön, haitoista tulisi maksaa 5 000 euroa hehtaarilta. Alle puolen hehtaarin alueista ei olisi peritty maksua. Tällä hinnalla tuloa tulisi arviolta 30 miljoonaa euroa vuosittain.
Hintalapun ansiosta metsää ei kannattaisi enää raivata ainakaan pelloksi. Nykyisin raivaaminen on joskus kannattavampaa kuin vanhan viljelymaan hankkiminen.
Isompia hankkeita maksu tuskin estäisi, mutta se siirtäisi ainakin osan ympäristöhaittojen kuluista niiden aiheuttajalle.
Esimerkiksi Googlen datakeskusten alle on jäämässä yli tuhat hehtaaria metsää Kajaanissa ja Muhoksella. Tämän tyyppisestä jättihankkeesta tulisi siis valtiolle miljoonatulot.
Ilmasto- ja ympäristöministeri Sari Multala (kok) sanoi viime viikolla tiedotustilaisuudessa, että hänen mielestään laajoille rakennushankkeille pitäisi asettaa maankäytön muutosmaksu.
Asia on myös kokoomuksen uudessa tavoiteohjelmassa. Tällä hallituskaudella asia ei kuitenkaan edennyt.
Olisiko muutosmaksua kannattanut edistää?
– Turha palata siihen. Olemme tehneet energia- ja ilmastostrategian, ja siellä on listattu keinot, joita tällä hallituskaudella edistetään, Multala kommentoi Ylelle tiistaina.
Multalan mukaan tavoite on kuitenkin hyvä ”ottaa keinovalikoimaan tulevaa hallituskautta silmällä pitäen”.
Turvepelloille lisää vettä
Maataloudessa päästöjä voitaisiin Ilmastopaneelin mukaan vähentää järkevästi turvepelloilla.
Maatalouden päästöt eivät ole vähentyneet, vaikka virallisesti siihen pyritään. Valtaosa peltojen päästöistä tulee turvepelloilta, vaikka niitä on vain reilu kymmenes koko peltoalasta.
Vaikuttavinta ja halvinta olisi tehdä lähes tai kokonaan hylätyistä turvepelloista märkiä. Joillakin alueilla vedenpinta voitaisiin nostaa reilusti niin, että alue ennallistettaisiin kosteikoksi.
Päästöjä voidaan vähentää myös silloin, kun viljelyä jatketaan. Tällöin pohjaveden pintaa nostetaan maltillisesti esimerkiksi säädettävillä salaojilla.
Paneelin mukaan niin kutsuttuun vettämiseen tulisi ohjata monin keinoin.
Työssä oltaisiin pidemmällä, jos viime hallituksen lupaama kosteikkoviljelyn tuki olisi jaettu. Sen avulla turvepelloilla olisi voitu alkaa viljellä harvinaisempia, märemmässä pärjääviä kasveja. Tähän oli varattu 30 miljoonaa euroa, mutta Orpon hallitus perui tuen.
Pilottihanke ei olisi riittänyt kuin murto-osalle pelloista, joille Ilmastopaneeli haluaisi toimia.
Jos hanke olisi toteutunut, osaamista ja kokemuksia olisi kuitenkin ehtinyt kertyä enemmän, arvioi Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori ja Ilmastopaneelin varapuheenjohtaja Raisa Mäkipää.
Nopeita ja halpoja ratkaisuja
Paneeli nostaa nyt esiin nimenomaan sellaisia ilmastotoimia, joilla suurimmat vaikutukset saadaan mahdollisimman pienellä hinnalla, Mäkipää sanoo.
Tähän saakka politiikassa on hänen mukaansa tehty ilmaston nimissä toimia, jotka eivät ole olleet tehokkaimpia.
– Esimerkiksi metsitys. Sitä halutaan tukea, vaikka se on hidasta ja kallista.
Ilmastopaneelin raportissa esitetään myös esimerkiksi, että metsien tulisi esimerkiksi antaa kasvaa järeämmiksi ja että turvemailla pitäisi välttää ojituksia ja avohakkuita.
Harvennuksissa metsään pitäisi myös jättää enemmän puita, paneeli ehdottaa. Saman myös hallitus haluaa kirjata metsälakiin. Mäkipään mukaan kohdan rikkomisesta pitäisi tosin tulla enemmän seurauksia kuin nykyinen lakiesitys lupaa.
Oppositio: ”On jo kahdesti selvitetty”
Oppositiopuolue sdp:n varapuheenjohtaja Pinja Perholehto ihmettelee erityisesti sitä, että maankäytön muutosmaksua ei ole otettu käyttöön, vaikka se olisi konkreettinen keino, joka toisi tuloja.
– Kun se on jo kahdesti selvitetty, piirtyy kuva, että sitä ei vain haluta ottaa käyttöön.
Sdp oli Ylen edellisessä kannatusmittauksessa suosituin puolue.
Ilmastotoimet tulevat sitä kalliimmaksi, mitä enemmän viivytellään, Perholehto huomauttaa. Hänen mukaansa sekä maankäytön muutosmaksu ja kosteikkoviljelyn tuki ovat yhä varteenotettavia ensi kaudella, ja hänen mukaansa puolue on pitänyt ehdotuksia tälläkin kaudella esillä.
Ilmasto- ja ympäristöministeri Multalan mukaan osaa paneelin esittämistä ratkaisuista on edistetty tällä hallituskaudella, vaikka ehkä pienemmässä mittakaavassa.
Esimerkiksi kunnostusojituksen rahoitusta ollaan lopettamassa, hän sanoo. Paneelin mukaan ojituksesta pitäisi tehdä luvanvaraista.
Nykyisellä tahdilla Suomi ei pysty pitämään ilmastolupauksiaan.
Multalan mielestä ei voida ajatella, että yhden hallituskauden aikana tehtäisiin kaikki riittävät toimet. Siihen ei pystynyt edellinenkään hallitus, hän sanoo.
– Jokainen hallitus tekee vuorollaan lisää toimia siihen suuntaan.
Source: Yle · Kaisa Hietalahti
At a glance
- Topic
- World
- Country
- 🇫🇮 FI
- Publisher language
- FI
- Added to Allnira