Saksalaislehti Bildin mukaan Venäjä väläytti Abu Dhabin neuvotteluissa ehdotusta, jossa se muun muassa vaati Suomea eroamaan Natosta.

Sinikukka Saari ja Katri Pynnöniemi lähikuvassa.
Tutkijat Sinikukka Saari (vas.) ja Katri Pynnöniemi pitävät Venäjän vaatimuksia pyrkimyksenä luoda kiilaa Euroopan ja Yhdysvaltojen välille. Kuva: Markku Pitänen, Daniel Olin / Yle

18:00

Venäjän vaatimukset Euroopan uudesta turvallisuusjärjestyksestä ovat pyrkimystä kääntää huomiota pois hyökkäyssodasta Ukrainassa.

Näin sanoo Venäjän turvallisuuspolitiikan professori Katri Pynnöniemi Helsingin yliopistosta Ylen haastattelussa.

– Ehdottaisin, että tulkitsemme vaatimuksia silmänkääntötemppuna. Venäjä luo mielikuvaa, että se reagoisi lännestä tulevaan uhkaan sen sijaan, että se on itse hyökkäyssodan aloittaja, Pynnöniemi sanoo.

Saksalaislehti Bild kertoi perjantaina tietojensa perusteella Venäjän epävirallisesta ehdotuksesta sodan lopettamiseksi Ukrainassa. Siinä se muun muassa vaatii Suomea perumaan Nato-jäsenyytensä. Bildin mukaan kyseinen suunnitelma on ollut esillä myös Venäjän, Ukrainan ja Yhdysvaltojen kolmikantaneuvotteluissa Abu Dhabissa.

Lehti kertoo, että Venäjän virallisten valtuuskuntien lisäksi myös epäviralliset välittäjät keskustelevat ehdotuksista sodan päättämiseksi. Lehden mukaan Suomen Nato-jäsenyyden perumisvaatimuksen sisältämä ehdotus on yksi niistä.

– Julkisten tietojen perusteella emme tiedä käytyjen keskustelujen yksityiskohtia tai sitä, millainen lähde on kyseessä, Pynnöniemi muistuttaa.

Useita henkilöitä istuu neuvottelupöydän ääressä, pöydällä on vesipulloja ja etualalla Venäjän ja Ukrainan liput.
Venäjän neuvotteluryhmän johtaja Vladimir Medinski (vas.) puhui Abu Dhabissa 10. marraskuuta. Kuva: Altaf Qadri / EPA

Myös Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Sinikukka Saari sanoo, että kyse on sumutuksesta, jolla Venäjä luo kiilaa Euroopan ja Yhdysvaltojen välille.

– Tällä keskustelulla Euroopan turvallisuusarkkitehtuurista Venäjä pyrkii saamaan Yhdysvaltoja ja Eurooppaa vetämään eri suuntiin ja eurooppalaiset valtiot kinastelemaan keskenään, miten tässä tilanteessa pitäisi toimia, Saari sanoo Ylelle.

Saaren mukaan Venäjä myös ostaa itselleen aikaa hyökkäyssotansa jatkamiseen vaatimuksillaan.

– Paras tapa reagoida on pitää pää kylmänä ja rivit yhtenäisinä.

Pynnöniemi huomauttaa, että Venäjä on havainnut hyvän tilaisuuden tällaiselle retoriikalle. Yhdysvallat on jo esimerkiksi vetänyt aseapunsa Ukrainalta.

Nainen seisoo järkyttyneen näköisenä ilmaiskussa vaurioituneen kerrostalon pihalla.
Venäjän ilmaiskun tuhoja Zaporižžjassa 13. marraskuuta. Kuva: Francisco Richart / AOP

Suomen Nato-jäsenyyttä koskeva vaatimus on Venäjältä aiempaa suorasanaisempi. Tutkijoiden mukaan siinä ei isossa kuvassa kuitenkaan ole mitään uutta.

– Presidentti Vladimir Putinhan on jo pitkään pyrkinyt saamaan Venäjälle Eurooppaan suurvalta-aseman, jossa sillä olisi omat etupiirit, Saari sanoo.

Tällaisessa etupiiriajattelussa Venäjän naapurimaat olisivat alisteisia Venäjän päämäärille, eikä niillä olisi täydellistä suvereniteettia.

– Tässä hyökkääjävaltio yrittää velvoittaa pienet rauhanomaisesti käyttäytyvät naapurimaansa todistamaan, etteivät ne uhkaa Venäjää.

Näin puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) kommentoi Venäjän vaatimusta Suomen Nato-jäsenyydestä:

Source: Yle · Vilma Romsi, Tulikukka de Fresnes

At a glance

Topic
World
Country
🇫🇮 FI
Publisher language
FI
Added to Allnira