Turvallisuuspolitiikka
Keskustelu kiteytyy siihen, miten länsimaat onnistuvat päivittämään lainsäädäntöään ja viranomaistoimintaansa vastaamaan nykyaikaisiin hybridiuhkiin.
Lukijan mielipide
Kirjoitus on Helsingin Sanomien lukijan mielipide.
13:15
Länsimaiden ja Venäjän välinen vastakkainasettelu on nostanut esiin perustavanlaatuisen kysymyksen siitä, miten avoimet oikeusvaltiot pystyvät puolustautumaan toimijaa vastaan, joka ei kunnioita kansainvälisiä sopimuksia eikä lakeja. Turvallisuuspolitiikan keskusteluissa toistuu usein huoli siitä, että länsimaiden vahvuuksina pidetyt piirteet, kuten tiukka laillisuusperiaate ja hitaat oikeusprosessit, kääntyvät hybridivaikuttamisen aikakaudella niitä itseään vastaan.
Kriittisten näkemysten mukaan epäsymmetrinen tilanne tarjoaa Venäjälle selvän etulyöntiaseman. Kun länsimaissa epäillyt sabotaasi- ja vaikuttamisoperaatiot käsitellään tavanomaisina rikosasioina, niiden tutkinta kestää usein vuosia ja vaatii aukotonta näyttöä ennen seuraamuksia. Samaan aikaan välikäsien kautta toimivaa valtiollista tahoa on vaikea saattaa perinteiseen rikosoikeudelliseen vastuuseen.
Tästä näkökulmasta katsottuna länsimainen oikeusjärjestelmä näyttäytyy jäykkänä ja hitaana, ja herää epäilys siitä, hyödyntääkö vastapuoli tätä sinisilmäisyyttä tietoisesti murentaakseen länsimaiden yhtenäisyyttä. Jyrkimmissä puheenvuoroissa pohditaan jopa sitä, ovatko länsimaiset lainsäätäjät ja instituutiot liian haluttomia muuttamaan toimintatapojaan, mikä saattaa lopulta koitua autoritaarisen järjestelmän eduksi.
Toisaalta oikeusoppineet ja monet ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntijat muistuttavat, että oikeusvaltioperiaate ei ole heikkous vaan länsimaisten yhteiskuntien vakauden ja liittolaisuuksien perusta. Tutkijoiden mukaan oikeusprosesseista luopuminen tai mielivaltaisiin toimiin ryhtyminen rapauttaisi kansalaisten luottamuksen omaan valtioonsa, mikä palvelisi suoraan ulkoisen vaikuttajan tavoitteita. Lisäksi sääntöpohjainen järjestelmä luo taloudellista ennakoituvuutta ja sitoo demokraattiset maat yhteen vahvoiksi liittoumiksi, joiden resurssit ylittävät huomattavasti haastajan voimavarat.
Keskustelu kiteytyykin siihen, miten länsimaat onnistuvat päivittämään lainsäädäntöään ja viranomaistoimintaansa vastaamaan nykyaikaisiin hybridiuhkiin niin, etteivät ne samalla luovu niistä perusarvoista, joita ne pyrkivät suojelemaan. Vastaus tähän haasteeseen ratkaisee pitkälti sen, kuinka kestäväksi demokraattinen järjestelmä osoittautuu tulevina vuosina.
- Martti Saarikoski
- Kuopio
HS:n toimitus valitsee ja toimittaa mielipidekirjoitukset. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin täältä.
Artikkeliin liittyvää
Luitko jo nämä?
Source: Helsingin Sanomat
At a glance
- Topic
- World
- Country
- 🇫🇮 FI
- Publisher language
- FI
- Added to Allnira