Turvallisuus | EU ryhtyy selvittämään yhteisiä jään­murtaja­hankintoja

Bryssel

EU haluaa vahvistaa läsnäoloaan arktisella alueella, ja se voi poikia uusia tilauksia Suomen telakoille.

Euroopan komissio julkaisi tiistaina EU:n uuden arktisen strategian, jonka mukaan pohjoisesta on tullut uusi suurvaltojen kilpakenttä. Venäjä vahvistaa sotilaallista läsnäoloaan alueella, ja Kiina pyrkii pääsemään käsiksi alueen luonnonvaroihin. Yhdysvallat on havitellut itselleen Tanskaan kuuluvaa Grönlantia.

Kisassa pärjätäkseen Eurooppa tarvitsee lisää jäänmurtajia, strategia toteaa. Murtajia tarvitaan muun muassa siviili- ja sotilasmerenkulun turvaamiseen, merenalaisen infrastruktuurin asentamiseen ja korjaamiseen, öljyvahinkoihin vastaamiseen sekä tutkimustoimintaan.

”Arktisella alueella jäänmurtajat ovat vallan mitta”, tiivistää EU:n ulkopoliittinen edustaja Kaja Kallas.

EU ryhtyy selvittämään jäänmurtajien yhteishankintoja.

”EU kehittää yhdessä jäsenvaltioiden ja samanmielisten kumppanien kanssa vaihtoehtoja jäämurtajakapasiteetin ja muiden arktisella alueella tarvittavien voimavarojen yhteishankinnalle, yhteiskäytölle ja jakamiselle”, strategiassa todetaan.

Myös arktisen alueen kumppanimaita, kuten Kanadaa, Norjaa ja Islantia, havitellaan mukaan yhteistyöhön.

Minkäänlaisia takeita uusista jäänmurtajatilauksista strategia ei kuitenkaan anna. Se ei myöskään anna minkäänlaista osviittaa hankintojen määristä, aikatauluista tai rahoituspohjasta.

Komission varapuheenjohtaja Henna Virkkunen (kok) sanoo, että ensimmäisenä askeleena komissio aikoo perustaa meriteollisuuden yhteenliittymän, jonka tarkoitus on kartoittaa, minkälaisia tarpeita ja minkälaista teknologista osaamista EU-mailla on. Hän sanoo, että allianssi perustetaan tulevina kuukausina.

”Ensi vuoden aikana asia etenee aika vauhdilla”, Virkkunen lupaa.

Komission varapuheenjohtaja Henna Virkkunen (kok) Dublinissa 14. lokakuuta. Kuva: Bryan Meade / Epa

Strategiassa halutaan myös edistää arktisen alueen liikenneyhteyksiä, etenkin yhteyksiä Suomen, Ruotsin ja Norjan välillä. Tätä halutaan edistää ennen kaikkea turvallisuussyistä, helpottamaan puolustusliitto Naton joukkojen ja kaluston siirtelyä.

Strategian mukaan EU:n pitäisi vahvistaa Oulun sataman infrastruktuuria siten, että satama voi ottaa vastaan isompia sotilaskuljetuksia. Myös Oulun ja Luulajan välisen ratayhteyden vahvistamista pidetään tärkeänä.

Komissio haluaa myös vauhdittaa Rail Nordica -hanketta, jossa Pohjois-Suomen ratayhteyksiä muutetaan yleiseurooppalaiselle raideleveydelle. Tämänkin hankkeen ensisijaisena tavoitteena on sotilaskuljetusten helpottaminen, mutta se palvelee myös elinkeinoelämää.

Rahoitusta näihin hankkeisiin strategia ei kuitenkaan lupaa. EU:n nykyinen monivuotinen budjetti päättyy ensi vuonna, ja sen rahat on pitkälti käytetty. Komissio on esittänyt, että EU:n seuraavassa monivuotisessa budjetissa siviili- ja sotilaskäyttöön sopivan infrastruktuurin rakentamiseen osoitettaisiin 18 miljardia euroa. Uuden budjetin koosta ja painopistealueista käydään parhaillaan neuvotteluita.

Suomelle strategia tarjoaa selkänojaa, kun se pyrkii saamaan omia infrastruktuuri­hankkeitaan tulevaisuudessa EU:n rahoituslistalle, sanoo Nordean yhteiskunta­suhdejohtaja ja entinen pääministeri Jyrki Katainen. Hän osallistui strategian valmisteluun komission nimittämänä arktisena neuvonantajana.

”Jos olisin politiikassa, varmistaisin, että itä–länsi-hankkeisiin on kansallista rahoitusta seuraavassa hallitusohjelmassa ja lähtisin hakemaan EU-rahoitusta”, Katainen sanoo.

Strategian mukaan EU haluaa myös vahvistaa yhteistyötä pohjoisen naapuruston eli Kanadan, Norjan, Islannin ja Britannian kanssa. Strategiassa esitetään säännöllistä yhteydenpitoa korkeimmalla poliittisella tasolla.

Kallas sanoo, että syyskuussa Rovaniemellä pidetty arktinen huippukokous voi toimia mallina säännöllisille kokouksille.