Turun yliopiston tutkimusryhmässä kehitetään lemmikin lailla käyttäytyvää koirarobottia ja siipiä räpyttelevää droonia.
16:00
Tatu heiluu kävellessään ja muistuttaa etäisesti lonkkavikaista mäyräkoiraa. Se ei kuitenkaan ole oikea koira, vaan Turun yliopistossa kehitetty koirarobotti.
Robottia opetetaan havainnoimaan ja myös reagoimaan ympäristöönsä kuin lemmikki.
– Tatu on kanssakäymiseen suunniteltu seuralainen. Tatua yritetään kehittää dynaamiseksi, hän esimerkiksi heiluu tarkoituksella, sanoo laboratorioinsinööri Teemu Saukkio Turun yliopistosta.
Koirarobotti Tatua kehitetään Turun yliopiston robotiikan ja autonomisten järjestelmien tutkimus- ja testausyksikössä.
Suurin osa koiraroboteista on kiinalaisia. Turun yliopistossa nähdään tärkeänä, että Suomessa osataan itse kehittää, ymmärtää ja ylläpitää autonomisia järjestelmiä, eikä niitä tarvitse ostaa muualta.
Teemu Saukkio on erikoistunut etenkin kognitiiviseen robotiikkaan. Siinä kehitetään robotteja, jotka liikkuvat, aistivat, oppivat ja käyttäytyvät mahdollisimman samalla tavoin kuin biologiset olennot.
Tavoitteena on, että robotit eivät vain suorita ohjelmoituja liikkeitä ja käskyjä, vaan mukautuvat ympäristöönsä, oppivat kokemuksista ja kehittävät yksilöllisiä käyttäytymismalleja.
Saukkio suunnittelee koirarobottia sellaiseksi, että sitä voisi hyödyntää esimerkiksi lemmikkirobottina tai hoivarobottina.
– Tai menet kauppaan ja haluat löytää tarjoustuotteen. Koira näyttää, missä se on, Saukkio sanoo.
Voit avata kuvat suuremmiksi klikkaamalla.
Testejä hallissa ja metsässä
Turun yliopiston robotiikan ja autonomisten järjestelmien tutkimusyksikkö sijaitsee keskellä Itäharjun teollisuusaluetta. Siitä on hyötyä.
Isossa teollisuushallissa voi tehdä droonien kanssa erilaisia kokeellisia tutkimuksia ympäri vuoden. Hallin ulkopuolella voi testata maarobotteja luonnollisessa ympäristössä, joka on roboteille haastava.
– Näitä haasteita ratkaistaan tällä testialueella ulkona, sanoo tutkimusryhmää johtava professori Tomi Westerlund.
Tutkimusryhmän tavoitteena on saada robotit toimimaan itsenäisesti paremmin. Fyysisen tekoälyn kehittäminen on yksi lähtökohdista.
Westerlund näkee robottien ja erilaisten autonomisten järjestelmien lisääntyvän tulevaisuudessa.
– Hoivarobotiikassa on paljon tarvetta. Myös maataloudessa ja teollisuudessa robotiikka auttaa kehittämään erilaisia ratkaisuja, ja tätä kautta voidaan parantaa niiden tuottavuutta, toteaa Westerlund.
Tutkimusryhmässä myös kehitetään robottien yhteistoimintaa. Viimeksi kokonainen robottiarmeija teki tutkimusta Oulankajoella.
Ilmaroboteista entistä luonnollisempia
Laboratorioinsinööri Teemu Saukkion työpöydällä on myös flapping wing -drooni. Tavoitteena on drooni, jonka siivet jäljittelevät linnun siipiä.
Robotilla yritetään päästä liitämiseen ja pehmeämpään lentämiseen. Flapping wing -robotti olisi myös hiljaisempi kuin perinteinen drooni.
– Hankala tutkimusalue, mutta potentiaalia siinä on. Ei ole ratkaisua vielä, miten räpyttämällä lentävä robotti voitaisiin tehdä kunnolla, tai että sitä voitaisiin käyttää kunnolla, sanoo Saukkio.
Nykymaailmassa drooni voi vaikuttaa uhkaavalta, jopa pelottavalta. Yliopistossa nähdään, että uudenlainen räpyttelevä ilmarobotti olisi erilainen jo psykologisestikin.
Source: Yle · Petra Ristola
At a glance
- Topic
- World
- Country
- 🇫🇮 FI
- Publisher language
- FI
- Added to Allnira