Turun yliopiston tutkimusryhmässä kehitetään lemmikin lailla käyttäytyvää koirarobottia ja siipiä räpyttelevää droonia.

Tatu on Turun yliopiston tutkimusyksikössä kehitettävä koirarobotti. Tatu heiluu tarkoituksella, jotta se muistuttaisi ulkoisestikin enemmän lemmikkiä. Video: Markku Pitkänen / Yle.

16:00

Tatu heiluu kävellessään ja muistuttaa etäisesti lonkkavikaista mäyräkoiraa. Se ei kuitenkaan ole oikea koira, vaan Turun yliopistossa kehitetty koirarobotti.

Robottia opetetaan havainnoimaan ja myös reagoimaan ympäristöönsä kuin lemmikki.

– Tatu on kanssakäymiseen suunniteltu seuralainen. Tatua yritetään kehittää dynaamiseksi, hän esimerkiksi heiluu tarkoituksella, sanoo laboratorioinsinööri Teemu Saukkio Turun yliopistosta.

Koirarobotti Tatua kehitetään Turun yliopiston robotiikan ja autonomisten järjestelmien tutkimus- ja testausyksikössä.

Suurin osa koiraroboteista on kiinalaisia. Turun yliopistossa nähdään tärkeänä, että Suomessa osataan itse kehittää, ymmärtää ja ylläpitää autonomisia järjestelmiä, eikä niitä tarvitse ostaa muualta.

Teemu Saukkio istuu laboratoriossa, pöydällä edessä punamusta robottikoira. Taustalla tietokonenäyttö.
Teemu Saukkio on nimennyt koirarobotin Tatuksi. Kuva: Markku Pitkänen / Yle

Teemu Saukkio on erikoistunut etenkin kognitiiviseen robotiikkaan. Siinä kehitetään robotteja, jotka liikkuvat, aistivat, oppivat ja käyttäytyvät mahdollisimman samalla tavoin kuin biologiset olennot.

Tavoitteena on, että robotit eivät vain suorita ohjelmoituja liikkeitä ja käskyjä, vaan mukautuvat ympäristöönsä, oppivat kokemuksista ja kehittävät yksilöllisiä käyttäytymismalleja.

Saukkio suunnittelee koirarobottia sellaiseksi, että sitä voisi hyödyntää esimerkiksi lemmikkirobottina tai hoivarobottina.

– Tai menet kauppaan ja haluat löytää tarjoustuotteen. Koira näyttää, missä se on, Saukkio sanoo.

Voit avata kuvat suuremmiksi klikkaamalla.

Jere Leman säätää vihreää, nelipyöräistä robottiajoneuvoa sorapohjaisella ulkoalueella teollisuusrakennusten lähistöllä.
Haizhou Zhang ja Tomi Westerlund tarkastelevat pöydän ääressä isoa, usealla roottorilla varustettua dronea sisätiloissa.
Metsässä pöydän ääressä istuva Jere Leman käyttää VR-laseja, pöydällä on kaksi kannettavaa tietokonetta ja elektroniikkalaitteita.
Ali Salmasi ohjaa ulkona keltaista nelipyöräistä robottialustaa, taustalla pakettiauto ja varastorakennuksia.

Testejä hallissa ja metsässä

Turun yliopiston robotiikan ja autonomisten järjestelmien tutkimusyksikkö sijaitsee keskellä Itäharjun teollisuusaluetta. Siitä on hyötyä.

Isossa teollisuushallissa voi tehdä droonien kanssa erilaisia kokeellisia tutkimuksia ympäri vuoden. Hallin ulkopuolella voi testata maarobotteja luonnollisessa ympäristössä, joka on roboteille haastava.

– Näitä haasteita ratkaistaan tällä testialueella ulkona, sanoo tutkimusryhmää johtava professori Tomi Westerlund.

Tutkimusryhmän tavoitteena on saada robotit toimimaan itsenäisesti paremmin. Fyysisen tekoälyn kehittäminen on yksi lähtökohdista.

Westerlund näkee robottien ja erilaisten autonomisten järjestelmien lisääntyvän tulevaisuudessa.

– Hoivarobotiikassa on paljon tarvetta. Myös maataloudessa ja teollisuudessa robotiikka auttaa kehittämään erilaisia ratkaisuja, ja tätä kautta voidaan parantaa niiden tuottavuutta, toteaa Westerlund.

Tutkimusryhmässä myös kehitetään robottien yhteistoimintaa. Viimeksi kokonainen robottiarmeija teki tutkimusta Oulankajoella.

Tomi Westerlund ja Teemu Saukkio tarkastelevat suurta siipeä, vieressä lattialla robottialusta; taustalla työpöytiä ja tietokoneita.
Turun yliopistossa on kehitteillä tavallista droonia hiljaisempi ilmarobotti, joka räpyttelisi siipiään linnun lailla. ”Suunnitelmat ovat pitkällä, mutta toteutus on vasta alussa, minkä vuoksi mekaaninen suunnittelu on vasta alkuvaiheessa”, sanoo Saukkio. Kuva: Markku Pitkänen / Yle

Ilmaroboteista entistä luonnollisempia

Laboratorioinsinööri Teemu Saukkion työpöydällä on myös flapping wing -drooni. Tavoitteena on drooni, jonka siivet jäljittelevät linnun siipiä.

Robotilla yritetään päästä liitämiseen ja pehmeämpään lentämiseen. Flapping wing -robotti olisi myös hiljaisempi kuin perinteinen drooni.

– Hankala tutkimusalue, mutta potentiaalia siinä on. Ei ole ratkaisua vielä, miten räpyttämällä lentävä robotti voitaisiin tehdä kunnolla, tai että sitä voitaisiin käyttää kunnolla, sanoo Saukkio.

Nykymaailmassa drooni voi vaikuttaa uhkaavalta, jopa pelottavalta. Yliopistossa nähdään, että uudenlainen räpyttelevä ilmarobotti olisi erilainen jo psykologisestikin.

Source: Yle · Petra Ristola

At a glance

Topic
World
Country
🇫🇮 FI
Publisher language
FI
Added to Allnira