Turkistarhaus | Osalle turkistarhoja maksettiin liikaa korvauksia lintu­influenssasta

Osalle turkistarhoja on maksettu liikaa lintuinfluenssakorvauksia. Ruokavirasto maksoi korvauksia väärin perustein, käy ilmi Valtiontalouden tarkastusviraston VTV:n päätöksestä.

Lintuinfluenssa levisi suomalaisilla turkistarhoilla kesällä 2023. Tartuntojen vuoksi viranomaiset määräsivät lopetettavaksi 485 000 turkiseläintä yhteensä 74 eri tarhalta. Turkistarhoille maksettiin lopetetuista eläimistä korvauksia Ruokaviraston mukaan noin 40 miljoonaa euroa.

Eläintautilain mukaan korvauksen määrä pitäisi laskea sen mukaan, mikä on ollut eläimen arvo juuri ennen pandemiaa.

Ruokavirasto kuitenkin laski korvaukset käyttäen turkisnahkojen kymmenen vuoden keskihintoja, pois lukien korkein ja matalin hinta.

Eläinoikeusjärjestö Animalia kanteli turkistarhojen saamista korvauksista VTV:lle joulukuussa 2024.

VTV antoi Ruokavirastolle huomautuksen eläintautilain virheellisestä soveltamisesta. Ratkaisu annettiin 4. marraskuuta.

Epidemian alkaessa siniketun nahan huutokauppahinta oli keskimäärin 45 euroa. Animalian mukaan kettujen ja supikoirien keskimääräinen korvaus eläintä kohden on vaihdellut 60 eurosta 90 euroon. Korvauksia on siis maksettu liikaa.

Ruokaviraston eläinten terveyden ja hyvinvoinnin osastonjohtaja Terhi Laaksonen vahvistaa sähköpostitse, että oletettavasti osa turkistuottajista on saanut suuremman korvauksen kuin olisi pitänyt. Laaksosen mukaan ei voi arvioida, kuinka montaa turkistuottajaa tämä koskisi.

Huomautus ei oikeuta perimään korvauksia takaisin, Laaksonen toteaa.

Ruokavirasto perusteli laskentatapaansa VTV:lle turkisalan erityispiirteillä ja tuottajien yhdenvertaisella kohtelulla. Ruokaviraston mukaan turkistuotannossa hinnat vaihtelevat jyrkästi kysynnän ja tarjonnan mukaan, ja vaihtelua pyritään tasoittamaan varastoimalla.

Korkeimmat hinnat ovat ajoittuneet kymmenen vuoden tarkastelujakson ensimmäisiin vuosiin ja matalimmat hinnat epidemiaa edeltäville vuosille.

VTV:n saamissa selvityksissä Ruokavirasto toteaa, että laskenta olisi voitu tehdä myös lyhyemmän tarkastelujakson perusteella.

Hinnat, joilla Ruokavirasto laski korvaukset, olivat turkisalan itse ilmoittamia. Myös Turkisalan edunvalvontajärjestö Fifur toimitti Ruokavirastolle omia näkemyksiään korvausperusteista, selviää VTV:n saamista selvityksistä. Ruokaviraston mukaan Fifurin näkemykset eivät vaikuttaneet korvauksiin.

Animalian toiminnanjohtajan Heidi Kivekkään mukaan tapaus herättää vakavia kysymyksiä turkisalan etujärjestön vaikutusvallasta ja verovarojen käytöstä. Ylimitoitetut korvaukset pitäisi voida periä takaisin, Kivekäs sanoo tiedotteessa.