Joutomaiden metsitykseen kaavaillaan uutta, tuhansien eurojen tukea

Eduskunnan käsittelyssä on lakiesitys, jonka mukaan esimerkiksi käytöstä poistetun turvetuotanto­alueen metsitykseen voisi saada tukea 1 500 euroa hehtaarilta.

7:37

Suomessa on eri arvioiden mukaan noin 100 000 hehtaaria metsitykseen soveltuvia joutoalueita. Määrä vastaa Päijänteen pinta-alaa tai aluetta, johon mahtuisi noin 140 000 jalkapallokenttää.

Yksi tällainen joutoalue on Pappilansuo Pohjois-Savon Sonkajärvellä. Alueelta nostettiin vielä vähän aikaa sitten turvetta, mutta nyt 30 hehtaarin tuotantoalue on joutomaata.

Sukevan yhteismetsän hoitokunnan puheenjohtaja Ari Sirviö kertoo, että alueelle on tarkoitus istuttaa männyntaimia ensi vuonna.

– Saamme lisää metsäpinta-alaa, tuotamme lisää puuta, ja myös ympäristö kiittää, toteaa Sirviö.

Vuonna 1953 perustetulla Sukevan yhteismetsällä on noin 4 400 hehtaaria metsää. Määrää on tarkoitus kasvattaa maltillisesti.

Tukea 1 500–2 000 euroa hehtaarille

Juuri ympäristö on syy siihen, että myös valtio on kiinnostunut joutoalueista.

Valmisteilla on tuki, jota yksityiset maanomistajat voisivat saada tuottamattoman joutomaan metsitykseen ensi vuodesta alkaen. Metsitystuki on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä, ja sen valiokuntakuulemiset ovat vielä kesken.

Jos eduskunta hyväksyy lakiesityksen, tukea voisi saada 1 500–2 000 euroa hehtaarilta. Määrä riippuisi siitä, millaista maata metsitetään.

Esimerkiksi käytöstä poistetun turvetuotantoalueen metsitystuki olisi 1 500 euroa, kun taas turvemaapeltojen metsitykseen tukea voisi saada 2 000 euroa hehtaarille.

Suomen metsäkeskuksen johtava asiantuntija Markku Remes kertoo, että metsitystuen päälle tulisi vielä 900 euron hoitopalkkio hehtaaria kohti.

– Summa kattaa hyvin metsityskustannukset ja hoitotyöt. Uskon, että se kannustaa metsänomistajia, sanoo Remes.

Edellisen kerran metsitystukea maksettiin vuosina 2021–2023.

Tavoite vahvistaa hiilinieluja

Valtio haluaa metsityksen avulla lisätä hiilinieluja ja vähentää maa- ja metsätalouden päästöjä.

Ari Sirviön mukaan Sukevan yhteismetsän suunnitelmat sopivat hyvin yhteen valtion tavoitteiden kanssa. Yhteismetsä haluaa ottaa joutomaan hyötykäyttöön ja saada siitä tulevaisuudessa hakkuukelpoista puuta.

– Samalla tietysti sidomme hiiltä ja hoidamme vesitaloutta kuntoon. Tältä alueelta ei lähde metsityksen jälkeen alapuolisiin vesistöihin mitään ylimääräistä.

Markku Remeksen mukaan tuen tavoitteena on saada aikaan pysyviä metsäaloja.

– Joulukuusen viljely ja lyhytkiertoinen energiapuuviljely eivät tule sen piiriin.

Tuhkasta vauhtia taimille

Markku Remeksen mukaan käytöstä poistuneiden turvetuotantoalueiden metsitykseen soveltuu lannoitteeksi tuhka.

– Tuhkassa on puiden kasvuunsa tarvitsemat ravinteet todennäköisesti tulevien 40 vuoden ajaksi.

Remes havainnollistaa, miltä tuhkalannoitettu turvesuo näyttää yhden kesän jälkeen:

Entisiä turvetuotantoalueita voidaan metsittää myös luontaisesti. Näin on tehnyt Sukevan yhteismetsä, jolla kasvaa 190 hehtaarin alalla 13 vuotta sitten tuhkalla lannoitettu mäntytaimikko.

Nyt yhteismetsä aikoo istuttaa mäntyjä Pappilansuolle. Alueesta voi metsityksen myötä muodostua hiilinielu jo runsaassa kymmenessä vuodessa, mutta ensimmäiset eurot tulevat ensiharvennustuloina vasta 25–30 vuoden päästä.

– Panemme nyt rahaa kiinni tähän ja otamme sitä muualta. Sitten aikanaan hakkaamme tästä ja sijoitamme ehkä johonkin toiseen kohteeseen.

Yhteismetsä aikoo toteuttaa suunnitelman huolimatta siitä, mitä eduskunta päättää metsitystuesta.