Äidin oikeus tavata vastasyntynyttä vauvaansa on perusoikeus, jota ei saa rajata liian kevein perustein.

Korkein hallinto-oikeus (KHO) linjasi nyt marraskuussa, että Helsingin kaupunki toimi väärin, kun se antoi äidin ja hänen vauvansa tavata vain kerran viikossa.

Vauva syntyi keväällä 2024. Kun hän oli neljän päivän ikäinen, hänet päätettiin sijoittaa kiireellisesti vastaanottoperheeseen.

Viranomaiset lastensuojelussa arvelivat, että lievästi kehitysvammainen äiti ei voisi turvallisesti huolehtia vastasyntyneestä ilman apua ympäri vuorokauden. Hänen pelättiin pudottavan vauvan tahtomattaan, sillä hänellä on sairaus, jonka vuoksi hänen on vaikea hallita käsiensä liikkeitä.

Vauvan äiti halusi tavata vauvaa joka päivä, ja hänen oma äitinsä olisi tullut mukaan tapaamisiin. Lastensuojelu päätti, että tämä ei käy. Aikaa tapaamiseen annettiin kaksi tuntia kerran viikossa. Lisäksi äiti ja isoäiti saivat tulla mukaan esimerkiksi neuvolaan yhdessä vauvaa vastaanottoperheessä hoitavan kanssa.

Lastensuojelu perusteli päätöstä vauvan edulla. Lastensuojelun mielestä vastasyntynyt tarvitsi alussa paljon rauhallista aikaa, jotta hän voisi kiintyä turvallisesti häntä hoitavaan ihmiseen. Äidin sairauden vuoksi tapaamisiin olisi tarvittu erityisjärjestelyjä.

Sekä kesän kestäneestä kiireellisestä sijoituksesta että tapaamisoikeuden rajoittamisesta valitettiin hallinto-oikeuteen.

Hallinto-oikeus katsoi lastensuojelun toimineen kiireellisessä sijoituksessa, kuten kuuluu.

Tapaamisoikeudesta oli tehty kaksi eri päätöstä eri ajanjaksoille. Hallinto-oikeus katsoi viranomaisen toimineen oikein rajoittaessaan oikeutta tavata vastasyntyneen kohdalla, mutta yli kuukauden ikäisen vauvan kohdalla tiiviisiin tapaamisiin olisi pitänyt suostua.

Korkein hallinto-oikeus ei puuttunut sijoitukseen, mutta oikeudesta tavata se oli nyt marraskuussa eri mieltä kuin alempi oikeusaste.

Lapsen ja äidin tapaamisten rajoittaminen oli oikeuden mielestä väärin jo alkukesästä. Tässä puututtiin äidin ja vastasyntyneen välisen suhteen muodostumiseen, eikä näin tiukka kielto oikeuden mukaan ollut välttämätön.

Vastaanottoperheessä lapset asuvat tyypillisesti enintään jotain kuukausia. Myöhemmin osa lapsista voi palata biologisen perheensä luon, toiset taas muuttaa pidemmäksi ajaksi sijaisperheeseen tai vanhempien lasten kohdalla myös lastenkotiin. Huostaan otetunkin lapsen oikeutta tavata äitään tai muita läheisiään voidaan rajoittaa vain painavista syistä.

Tässä syyt eivät siis oikeuden mukaan olleet riittävät. Tapaamisten rajoittaminen oli siten puuttumista lapsen ja hänen äitinsä ja isoäitinsä perusoikeuksiin, eikä niin olisi saanut tehdä.

Source: Helsingin Sanomat · Maija Aalto HS

At a glance

Topic
World
Country
🇫🇮 FI
Publisher language
FI
Added to Allnira