Tulot | Työntekijöiden ja työttömien välinen kuilu kasvaa entisestään, kertoo selvitys

Töissä käyvien ja työttömien taloudellinen asema erkanee vuosina 2026–2028 entisestään, kertoo tutkimuslaitos Labore.

Labore julkaisi torstaina syksyn talousennusteeseensa liittyvät esimerkkilaskelmat, joissa seurataan kahdeksan kuvitteellisen perheen tulojen, verojen ja ostovoiman kehitystä.

Selvityksen mukaan palkankorotukset ja veronkevennykset vahvistavat työssäkäyvien ostovoimaa, mutta hyvä kehitys ei ulotu kaikkiin väestöryhmiin.

Labore arvioi ansiotulojen kasvun kiihtyvän. Laskelmien viiden palkansaajakotitalouden palkkatulot kasvavat seurantajaksolla 3,2–3,5 prosenttia vuodessa.

Lisäksi vuoden 2027 veromuutoksien ennakoidaan keventävän työssäkäyvien perheiden kokonaisveroasteita. Verotus kevenee muun muassa tuloveroasteikon ja työtulovähennyksen muutosten kautta.

Eläkeläisperheen tulojen kehitystä jarruttaa se, että indeksikorotusten ennustetaan jäävän palkkojen kasvua pienemmiksi. Eläkeläisten ostovoiman ennustetaan kuitenkin elpyvän hitaasti vuosina 2027 ja 2028.

Heikoimmalta tilanne näyttää työttömillä esimerkkikotitalouksilla, joiden tulot muodostuvat työttömyyspäivärahoista sekä asumistuesta ja toimeentulotuesta.

Etuuksien kehitys ei pysy mukana, kun elämisen kustannukset nousevat. Sekä ansiosidonnaista että yleistukea saavan työttömän ostovoima heikkenee.

Laskelmissa herättää huomiota myös se, miten pieneksi työttömien keskinäinen tuloero on käynyt. Muutoksen taustalla ovat ansiopäivärahan leikkaukset.

Ansiopäivärahan porrastus pienentää eroa työttömyyden jatkuessa, ja perusturvaa saavan suuremmat asumis- ja toimeentulotuet kaventavat sitä edelleen.

Vuonna 2026 ansiosidonnaisella olevan työttömän käytettävissä olevat tulot ovat keskiarvona vain noin 71 euroa kuukaudessa suuremmat kuin yleistuella olevan.

Laskelmassa on huomioitu työttömyystukien lisäksi verot sekä asumis- ja toimeentulotuki.

Laboren mukaan esimerkkiperheillä tehdyt laskelmat osoittavat, että ostovoiman elpyminen jakautuu Suomessa epätasaisesti.

Lisäksi monilla perheillä ostovoiman kasvu ei merkitse paluuta aiempaan elintasoon. Yksinasuvan, yksinhuoltajan ja ansiosidonnaista saavan esimerkkihenkilön ostovoima jää vuonna 2028 yhä vuoden 2015 tasoa alemmaksi.

Asuntovelallisten menetyksiä selittävät etenkin aiempi nopea inflaatio ja korkojen nousu. Etuuksia saavilla kehitystä ovat latistaneet sosiaaliturvan heikennykset.

Parhaiten esimerkkiperheistä on kehittymässä työntekijäperheen ostovoima. Kyseisen esimerkkiperheen molemmat vanhemmat ovat palkkatöissä noin 3 000 euron kuukausipalkalla.

Työntekijäperheen ostovoimaan vuodesta 2015 alkaneella seurantajaksolla on vaikuttanut muun muassa se, että asuntolainojen korkojen nousu ei iskenyt vuokralla asuvaan perheeseen.

Esimerkkiperheistä vauraimmalla eli ”hyvätuloisella pariskunnalla” käytettävissä olevien nimellistulojen euromääräinen kasvu on suurinta, mutta ostovoiman prosentuaalinen kasvu ei ole muita palkansaajia nopeampaa.