Tukileikkaukset | THL:n tarkentunut laskelma: Orpon hallitus on tuottanut Suomeen 102 000 pienituloista lisää

Pääministeri Petteri Orpon (kok) koko hallituskauden 2023–2027 sosiaaliturva- ja veromuutokset lisäävät pienituloisten määrää 102 000 hengellä, joista lapsia on noin 22 000.

Näin arvioidaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n tuoreessa laskelmassa.

THL on tehnyt laskelmia pitkin hallituskautta. Aiemmassa laskelmassa tukileikkausten lopputulos oli synkempi ja esimerkiksi lasten pienituloisuuden arvioitiin kasvaneen 27  000 lapsella.

Nyt tehdyssä selvityksessä vaikutukset pystyttiin arvioimaan aiempaa tarkemmin, kun käytettävissä olivat verohallinnon tulorekisterin kuukausitulot.

Johtava tutkija Jussi Tervola THL:sta pitää yli 100 000:n pienituloisen lisäystä suurena.

”Jos verrataan vaikka Juha Sipilän (kesk) hallituskauteen, niin tuo on moninkertainen vaikutus. Niin kauan kuin näitä on mitattu, niin ei näin suuria vaikutuksia ole havaittu”, Tervola sanoo.

Hänen mukaansa vastaavia tuloksia olisi ehkä voitu saada 1990-luvun laman aikana, mutta silloin vielä näin tarkkoja laskelmia ei tehty.

Orpon hallituksen keskeisimmät leikkaukset sosiaaliturvaan tehtiin heti hallituskauden alussa. Muun muassa yleistä asumistukea ja työttömyysturvaa on leikattu useilla erillisillä muutoksilla ja lukuisten etuuksien indeksitarkistukset jäädytetty.

Indeksitarkistusten jäädytys tarkoittaa, että etuutta ei koroteta, vaikka hinnat nousevat. Se syö etuuden ostovoimaa, eli sillä saa ostettua vähemmän kuin ennen.

Jussi Tervola arvioi, että etuuksien ostovoima laskee tämän hallituskauden aikana melkein kymmenen prosenttia.

Kaikkein pienituloisimpien joukossa eli alimmassa tulokymmenyksessä Orpon hallituksen lakimuutokset laskevat nettotuloja kahdeksan prosenttia eli keskimäärin noin 80 euroa kuukaudessa aikuista kohden.

Asumisen tukileikkaukset ovat suurin syy pienituloisimpien tulojen laskuun. Heidän tulonmenetyksensä johtuvat THL:n laskelmien mukaan 70-prosenttisesti asumisen tukien muutoksista ja 25-prosenttisesti työttömyysturvan heikennyksistä.

Kaikkein suurituloisimpien eli ylimmän tulokymmenyksen tulot kasvavat tällä hallituskaudella tuki- ja veromuutosten takia noin prosentin eli noin 50 euroa kuukaudessa aikuista kohden.

Tulojen kasvu aiheutuu pääasiassa veronkevennyksistä, jotka kohdistuvat erityisesti työssäkäyviin.

Suurimmat suhteelliset tulonmenetykset osuvat opiskelijoihin, joilla lakimuutokset pienentävät tuloja keskimäärin kahdeksan prosenttia.

Taustalla on opiskelijoiden siirto yleisestä asumistuesta asumislisään sekä se, että myös opintorahan indeksitarkistus on jäädytetty.

Euromääräisesti suurimmat tulonmenetykset kohdistuvat sen sijaan työttömiin, jotka tekevät osa-aikaista työtä työttömyysetuuden ohella tai saavat Kelan maksamaa työttömyysetuutta. Heillä keskimääräinen menetys vuosituloihin on 84–92 euroa kuukaudessa.

Lakimuutokset laskevat selvästi myös toimeentulotukea tai Kelan kuntoutusrahaa saaneiden tuloja.

Jussi Tervolan mukaan toimeentulotuki tasaa muiden etuuksien leikkauksia vain osittain. Toimeentulotukea saadaan usein vain osan vuotta.

THL:n laskelman mukaan lakimuutokset eivät juuri ole muuttaneet toimeentulotuen saajien vuosittaista määrää. Sen sijaan toimeentulotukimenot ovat kasvaneet, eli keskimääräinen tukimäärä on noussut.

Hallitus on perustellut tukien leikkauksia valtiontalouden säästöjen lisäksi myös työllisyysvaikutuksilla. Työttömyys on hallituskauden aikana kuitenkin kasvanut.

THL:n arviossa ovat mukana vain lakimuutosten suorat vaikutukset kotitalouksien tuloihin. Työllisyysvaikutuksia ei ole huomioitu, ei myöskään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen tai kulutusverojen muutosten vaikutuksia.

Valtiovarainministeriö on arvioinut suurimpien työllisyysvaikutusten syntyvän indeksijäädytyksistä, ansiopäivärahan porrastuksesta ja työttömyysturvan lapsikorotusten poistamisesta.

Asumisen tukien muutosten työllisyysvaikutus on arvioitu pieneksi, vaikka THL:n mukaan juuri ne leikkaukset ovat eniten osuneet pienituloisimpiin.