Tukileikkaukset | Sosionomi­­opiskelija Tia-Maria Turunen ei ole varma, millä elää ensi keväänä

Opiskelijat ovat hallituksen päätösten suurimpia suhteellisia häviäjiä, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreesta laskelmasta.

Tämä ero näkyy myös Metropolian ammattikorkeakoulun ja kauppakorkeakoulu Hankenin opiskelijoiden elämissä.

Sosionomiopiskelija Tia-Maria Turunen, 23, ei ole varma, millä elää ensi keväänä.

Hän opiskelee neljättä vuotta ja on käyttänyt lähes kaikki opintotuki­kuukautensa: jäljellä on enää kolme. Opinnot ovat venyneet henkilökohtaisista syistä, ja keväällä edessä olisi vielä harjoittelu, josta ei hänen alallaan tavallisesti makseta lainkaan palkkaa.

”Kyllä se painaa pääkopassa, että milläs minä elän sitten”, Turunen miettii.

Hän ei ole nostanut opintolainaa, koska sen takaisinmaksu huolettaa. Sosionomin ammatissa palkka ei ole kovin suuri. Hän suunnittelee suorittavansa valmistuttuaan psykoterapeutti­opinnot, jotka maksavat kymmeniä tuhansia euroja. Niihin ei saa opintorahaa tai -lainaa.

Turunen asuu kumppaninsa kanssa, mikä auttaa taloudellisesti. Vuokraosuuden hän pystyy maksamaan tuistaan, mutta sen jälkeen hänelle jää käteen rahaa vain niukasti. Esimerkiksi ruokakuluihin hän käyttää kesällä saamistaan palkoista säästämiään rahoja.

Turusen kokemus on yksi esimerkki siitä, miten pääministeri Petteri Orpon (kok) vuonna 2023 alkaneen hallituskauden päätökset ovat vaikuttaneet opiskelijoiden tuloihin. Lakimuutokset ovat vähentäneet niitä keskimäärin runsaat kahdeksan prosenttia.

THL:n mukaan pääasiallisesti opiskelevista noin kahdella kolmesta tulot ovat laskeneet, kun taas viidenneksellä tulot ovat kasvaneet.

Laskelmissa ei ole otettu huomioon opintolainaa, koska se ei ole tuloa, vaan velkaa, joka pitää maksaa takaisin. Jos täysi laina otettaisiin huomioon, niin opiskelijan saama raha keskimäärin kasvaisi aiempaan verrattuna.

Tulojen heikkenemisen taustalla on opiskelijoiden siirto yleisestä asumistuesta asumislisään sekä se, ettei opintoraha ole kasvanut, vaikka hinnat ovat. Ostovoima on heikentynyt peräti kymmenen prosenttia kauden aikana.

Pienemmän osan tulojen kasvu taasen johtuu työn verotuksen kevenemisestä.

Sosionomiopiskelija Turunen näkee uudistusten tukevan nimenomaan niitä onnellisessa asemassa olevia opiskelijoita, jotka käyvät töissä.

”Tilanne on toisenlainen niillä, joilla sitä mahdollisuutta ei ole”, hän sanoo.

Metropoliassa tuotantotaloutta opiskeleva Pyry Piitulainen, 26, kuuluu niihin, jotka ovat hyötyneet viime vuosien aikana tehdyistä muutoksista.

Hän työskentelee opintojen ohessa kaupassa, eikä aiemmin saanut lainkaan asumistukea, mutta nyt hän saa. Lisäksi hän nostaa myös opintolainaa.

Tuotantotalouden opintoihin kuuluvasta harjoittelusta saa myös palkkaa, toisin kuin Tia-Maria Turunen sosionomina.

Piitulaisen palkasta jää nykyään aiempaa enemmän käteen, ja vuokran jälkeen hänellä on käytettävissään noin 800–900 euroa.

Hän haluaa olla kiitollinen omasta asemastaan, mutta pitää tilannetta myös ristiriitaisena. Piitulaisella on ympärillään paljon läheisiä ihmisiä, joiden tilanne ei ole yhtä hyvä, vaan he joutuvat ”kituuttamaan päivästä ja kuukaudesta toiseen”.

”Onhan se suoraan sanottuna perseestä”, hän kuvaa.

Piitulaisen tilanteessa on kuitenkin varjopuolensa: Työnteko vie aikaa opiskelulta. Vaikka hän onkin saanut kurssit valmiiksi, työ on vaikuttanut arvosanoihin.

”Minunkin keskiarvoni on nyt sellainen, etten voi hakea maisteriopintoihin yhtä helpolla kuin monet muut, jotka ovat voineet keskittyä opintoihin.”

Alexandra Arenius oletti jo ennen opintoja, että niiden aikana on tehtävä töitä, jotta voi pärjätä. Kuva: Juha Salminen / HS

Hankenissa yritysjuridiikkaa opiskeleva Alexandra Arenius, 23, ei usko, että selviäisi myöskään pelkillä tuilla. Hän työskentelee opiskeluiden ohella joustavassa toimistotyössä, josta hän saa noin 1 500 euroa kuukaudessa.

Arenius kertoo, että kaikki hänen kaverinsa käyvät myös töissä eikä hän tiedä ketään, kuka selviäisi ilman töitä.

”Kun mä aloin opiskelemaan, niin ajatusmaailma oli se, että pitää mennä töihin opintojen aikana. On vastannut oletuksia”, hän sanoo.

Hallituksen tekemät muutokset eivät ole vaikuttaneet häneen sen ihmeemmin, mutta asumistukea hän ei saanut ennen asumislisään siirtymistä. Se on ainut muutos, ja sekään ei ole merkittävästi vaikuttanut hänen tuloihinsa.

Lainaa hän kertoo nostaneensa sen verran, että saa maksimimäärän opintolainahyvityksiä. Pääasiassa hän on sijoittanut lainansa, mutta ensimmäisinä opiskeluvuosina hän ei tehnyt vielä töitä ja käytti tällöin lainansa elämiseen.

Hän pitää opiskelijoiden tukiin tehtyjä muutoksia ”hieman huonoina”, sillä hänen mielestään Suomessa työelämään pääseminen edellyttää usein maisterintutkintoa.

”Mutta mä ymmärrän, että jostain pitää säästää, että emme me voi käyttää niin paljon rahaa, koska meillä ei sitä ole.”

Niko Eloranta sanoo, ettei pärjäisi ilman opintolainaa ja töitä, vaikka hän saakin perheensä kanssa perheellisten huoltajakorotusta sekä lapsilisää. Kuva: Juha Salminen / HS

Metropoliassa maanmittaustekniikkaa viimeistä vuotta opiskeleva Niko Eloranta, 32, puolestaan elää erilaista opiskelija-arkea. Hänellä on puolisonsa kanssa pian kolmevuotias lapsi.

Opiskelijoiden siirtäminen yleisestä asumistuesta asumislisälle ei vaikuttanut häneen, sillä perheelliset opiskelijat säilyivät yleisen asumistuen piirissä. Vuonna 2024 sen suuruuteen tehtiin kuitenkin useita eri leikkauksia.

Eloranta ehti työskennellä kokkina kymmenisen vuotta ennen opintojensa aloittamista. Hän on nostanut osan opintolainasta ja tehnyt kesäisin oman alansa palkallisia harjoitteluja.

Tällä hetkellä hän tekee lisäksi projektia, josta maksetaan. Aiemmin opiskelujen aikaan tilanne oli eri.

”No miinuksellahan se meni, niin kuin joka kuukaudella.”

Perhe saa kuitenkin opintorahan huoltajakorotusta, joka on Elorannan mukaan auttanut paljon. Orpon hallitus on nostanut korotusta parilla kympillä.

Sitä maksetaan lähes 150 euroa huoltajaa kohden. Elorannan puoliso on myös opiskelija, joten he saavat sitä yhdessä vajaat 300 euroa kuukaudessa. Lisäksi maksetaan tietenkin myös lapsilisää.

Eloranta uskoo valmistuvansa etuajassa. Tulevaisuus näyttää valoisalta, sillä hänelle on jo tarjottu työpaikkaa valmistumisen jälkeen.