Torniossa aiotaan kokeilla biokoksin käyttöä energian lähteenä, mutta raaka-aineena käytettävä biohiili voi syttyä herkästi itsekseen tuleen.

Biohiiliä kädessä ja taustalla biohiilipussi.
Biokoksin valmistuksessa käytettävä biohiili on itsestään lämpiävää ja voi myös syttyä tuleen itsestään. Kuva: Janne Lindroos / Yle

12:39

Biokoksin polttamisen aloittaminen Tornion Voiman uudessa CHP-energialaitoksessa on viivästynyt suunnitellusta, koska herkästi itsestään syttyvä raaka-aine biohiili vaatii lisää riskien arvioimista. Alun perin polttamisen piti alkaa lokakuun aikana.

Uudessa energialaitoksessa aiotaan käyttää Outokummun Tornion terästehtaan prosesseihin sopimatonta biokoksia. Sen polttamisen tavoitteena on muun muassa saada kaupunkilaisille kaukolämpöä, sähköä ja höyryä.

Tornion Voiman energialaitos saa biokoksin Outokummun terästehtaalta, jolta jää ylimääräiseksi pieni erä heidän prosessiin sopimatonta biokoksia.

Biohiilisäkki syttyi tuleen Tornion terästehtaalla

Loka-marraskuun vaihteessa terästehtaalla sattui tulipalo, joka johtui itsekseen tuleen syttyneestä biohiilisäkistä. Biokoksia valmistetaan juuri biohiilestä.

Outokummun tehtaalta kerrotaan, että materiaalintoimittajan biohiilisäkki syttyi itsekseen säkin ollessa varastoituna tehtaan hallissa.

Biohiili, kuten moni muukin biomassa, on itsestään lämpiävää. Biohiili voi alkaa kytemään ja syttyä tuleen, jos itsestään lämpenemistä tapahtuu nopeammin kuin lämpöä pääsee poistumaan ja lämpötila nousee syttymispisteeseen, kerrotaan Outokummun tehtaalta.

Biokoksia puolestaan syntyy, kun biomassaa poltetaan hapettomasti biohiileksi ja sitä jatkojalostetaan ja briketöidään bioksiksiksi.

– Biokoksin lämpöarvo on hieman parempi kuin muilla biopolttoaineilla. Se normaalisti myös säilyy hyvin eli on hyvä varastoitava, sanoo Tornion Voiman toimitusjohtaja Aki Hakulinen.

Tornion Voiman mukaan biokoksin käyttö kaukolämmön polttoaineena on kuitenkin harvinaista johtuen sen huonosta saatavuudesta ja kalliista hinnasta.

Tornion Voima tuottaa energiaa myös turvetta ja muita biopolttoaineita polttamalla. Biopolttoaineina ovat muun muassa kokopuu- ja rankahake, kantomurske, puupelletit ja -briketit.

Tavoitteena päästöjen vähentäminen

Biokoksin polttamisella halutaan vähentää päästöjä. Esimerkiksi Outokummun tehdas haluaa omalla biokoksilaitoksella alentaa teräksentuotannon ilmastovaikutusta ja fossiilisia hiilidioksidipäästöjä.

Tehdas pelkistää biokoksilla kromimalmin ferrokromiksi, jota se käyttää teräksentuotannossa. Ferrokromin pelkistysprosessi tuottaa paljon hiilidioksidipäästöjä.

Pienempi ilmastovaikutus syntyy muun muassa siitä, että biokoksi tuotetaan uusiutuvasta materiaalista, kun taas tavanomainen, fossiilinen koksi valmistetaan kivihiilestä.

Source: Yle · Risto Koskinen

At a glance

Topic
World
Country
🇫🇮 FI
Publisher language
FI
Added to Allnira