Vanhoillisuus on nyt nuorten miesten kapinaa ja Toni Haakila Costa, 28, johtaa sitä

Espoolaisen kerrostalon olohuoneessa kaiuttimista leijailee kuulas äänimatto, johon sekoittuu pianosäveliä.

Jeesus seuraa oven yläpuolella ristiltä, kun elokuussa avioituneet Toni Haakila Costa ja Oona Haakila Costa kattavat pyöreälle pöydälle keksejä, sipsiä ja pullaa.

Raamattupiiri on alkamassa.

Kristinusko kiinnostaa nyt nuoria miehiä.

Ilmiön voi itse kukin huomata katsomalla ympärilleen: risti riippuu entistä useamman vastaantulijan kaulalla.

Nuoret miehet ovat myös naisia konservatiivisempia. Toni Haakila Costa on tästä erinomainen esimerkki.

Paitsi tuore aviomies ja uskossa, hän on Kristillisdemokraattisten nuorten 28-vuotias puheenjohtaja.

Lisäksi hän on KD:n puheenjohtajan Sari Essayah'n eduskunta-avustaja ja pyrkii keväällä puolueen listoilta eduskuntaan.

Hän odottaa, että miesten kaipuu perinteitä kunnioittaviin, jopa vanhoillisiin, arvoihin näkyy kevään eduskuntavaaleissa ihan kunnolla.

Pieniä merkkejä on hänen mukaansa jo ilmassa. Esimerkiksi kokoomusnuorista on siirtynyt yksittäisiä jäseniä KD-nuoriin.

Tuhansia ääniä on jaossa, jos osa lestadiolaisista etsii keskustan tilalle uutta, konservatiivisempaa poliittista kotia. Translakia vastaan äänestänyt KD on yksi vaihtoehto.

– Suomessa on valtava kysyntä konservatiiviselle politiikalle, Haakila Costa sanoo.

Raamattu auktoriteettina

Haakila Costa istahtaa kotisohvalle, hupparin kaula-aukosta riippuu näyttävä risti. Se on lahja Oonalta.

Hän naksauttaa tv-ruudun auki.

Ruudulle ilmestyy pian alkavan raamattupiirin teema, ”Rakkaus, kärsimys ja luotto Jumalaan”.

– Rakkauteen voi liittyä myös vaikeita tunteita, kuten vihaa tai menettämisen pelkoa. Niiden käsittelemisessä luottamus Jumalan rakkauteen auttaa, hän alustaa illan teemaa.

Kahdeksan hengen pienryhmä rukoilee ja keskustelee yhdessä Raamatusta joka toinen torstai. Jäsenet kuuluvat muun muassa kristinuskon uuskarismaattisiin tai herätysliikkeitä lähellä oleviin suuntauksiin.

Kirkkokuntien raja-aitoja tärkeämpää Haakila Costalle on oppi Raamatusta elämän auktoriteettina.

– Raamattu ei ole minulle vain yksi elämän osa-alue, vaan alfa ja omega, josta johdan elämääni kaiken.

Ateistiperheestä uskoon

Vakaumus peritään usein äidinmaidossa, mutta portugalilais-suomalaisen Haakila Costan lapsuudenkoti Rovaniemellä ei ollut lainkaan uskonnollinen.

Kirkkoon hän liittyi vasta armeijassa hetken mielijohteesta.

Kun varusmieheltä kysyttiin, haluaako hän käydä rippikoulun, Haakila Costa vastasi alle sekunnissa myöntävästi. Armeijassa hänet kastettiin kirkon jäseneksi.

Alla olevalla videolla Haakila Costa kertoo, miten ”uskonmatka” alkoi.

Uskoon mies tuli kuitenkin vasta vuosia myöhemmin.

Vaikka mieltä kalvoi tunne arvoristiriidasta, tradenomiopiskelijan elämä jatkui Helsingissä armeijan jälkeen ”sekulaareja ja hedonistisia” latuja. Morkkis saattoi olla baari-iltojen jälkeen melkoinen.

Sitten päättyi parisuhde, jonka piti kestää loppuelämän.

Jeesus-hipsterit ottivat vastaan

Erokriisi vei alhoon.

Nuori mies rukoili oloonsa helpotusta ja bingetti Netflixin viihteellistä The Chosen -sarjaa, joka kertoo Jeesuksen elämästä. Olo helpotti, mutta kun kriisi oli ohi, seurakuntaelämä jäi.

– Elin vielä toinen jalka entisessä ja toinen nykyisessä elämässä.

Lissabonin vaihto-oppilasvuoden jälkeen tuli uusi ero. Se oli entistä rankempi.

Apuun tuli Rovaniemeltä tuttu ystävä, joka esitteli Suur-Helsingin Suhe-seurakunnan Helsingin Kalliossa.

Haakila Costa haki rukouksesta keinoja hallita ahdistusta, ja taas rukoileminen auttoi.

– Oli syy mikä tahansa, niin se rukous toimi.

Tuolloin, syksyllä 2024, hän teki ratkaisun: hän jättäisi viettelykset ja keskittyisi uskonelämään.

– Jos kysytään, milloin tulin uskoon, niin tuo oli se hetki.

Sen jälkeen asiat alkoivat rullata. Vain runsaan kuukauden päästä hän tapasi seurakunnassa Oonan. Pian pari suunnitteli yhdessä häitä.

Avioparien verotus 1970-luvulle

Perhekeskeisen miehen tärkein poliittinen tavoite liittyy sekin perheeseen: Haakila Costa palauttaisi yhteisverotuksen.

– Perheverotus helpottaa tilanteessa, jossa perhe haluaa hoitaa pieniä lapsia kotona niin, että toinen osapuoli käy töissä ja toinen ei.

Perheverotuksessa aviopuolisoilla on yhteinen ansioveroprosentti. Jos toinen puoliso siirtyy kotoa työelämään, progressio vie ison siivun tämän palkasta.

Mallia voi kuvailla vanhanaikaiseksi. Se poistettiin 1970-luvulla, kun naisten työssäkäynti oli yleistynyt ja yhteiskunta tasa-arvoistunut.

Haakila Costan mukaan perheverotus piristäisi alhaista syntyvyyttä. Nyt moni haluaa enemmän lapsia kuin saa, osin siksi koska yksilökeskeisessä yhteiskunnassa lastentekoa lykätään.

Tuoreena aviomiehenä hän kertoo funtsineensa perheen ja yksilönvapauksien suhdetta ”kristillisen arvokompassin” kautta.

Mallissa perhe asetetaan konkreettisesti yksilön edun edelle.

– Kristillisen ihmiskäsityksen mukaan perhe on tietyllä tavalla yhtä, vaikka ihmiset ovatkin erillisiä.

Hän myöntää, että perheverotuksen palauttaminen vaatisi poliitikoilta rohkeutta.

Ei hänkään mallia sellaisenaan 70-luvulta kopioisi. Esimerkiksi avio- tai avoerossa hän tasaisi puolisoiden eläkekertymää.

Papin aamenen jälkeen saman katon alle

Mutta palataan raamattupiiriin, sillä ovikello soi.

Sisään astuu Janne Toivanen. Hän on se Rovaniemeltä tuttu nuoruudenystävä, joka auttoi Haakila Costaa löytämään kriisin keskellä uskon. He ovat molemmat ehdolla seurakuntavaaleissa Yhdessä matkalla -ehdokaslistalta.

Toivasella on kihlasormus nimettömässä. Häät pidetään ensi kesänä, ja vasta sen jälkeen pariskunta muuttaa saman katon alle.

Haakila Costa avaa raamattupiirin rukoilemalla Jumalalta tarkkoja havaintoja Raamatun sanoista.

Tunnelma on mutkaton.

Miehet ja naiset pohtivat, milloin lähimmäisenrakkaus on ollut koetuksella ja vaatinut kärsivällisyyttä; naapurikaistan kaahaaja voi aiheuttaa rattiraivoa ja kristittyihin ennakkoluuloisesti suhtautunut luokkakaveri harmitusta.

Välillä keskustelu ajautuu Vanhan testamentin syvään päätyyn, kuten viittauksiin syntisen Sodoman kaupungin tuhosta.

Jokainen on saanut haastavissa tilanteissa rukouksesta voimaa.

Vaikka viittaukset ovat verhottuja, niistä huomaa, että nyt ollaan kaukana kristinuskon arvoliberaalista päädystä – siitä missä naispappeus on perusasia ja papit vihkivät nais- ja miespareja.

Hyvä ”ihan tavallisena” miehenä

Myös liberaalit miehet ovat nyt kiinnostuneet kristinuskosta, eivät vain konservatiivit, huomauttaa käytännöllisen teologian yliopistonlehtori Pietari Hannikainen Helsingin yliopistosta.

– Kristinusko vetoaa kaikenlaisiin nuoriin miehiin, myös liberaaleihin.

Yhdistävä tekijä on, että usko löytyy kriisin tai merkityksen etsinnän kautta.

– Useimpia viehättää sanoma siitä, ettei ihminen ole olemassa vain itseään varten, Hannikainen summaa.

Hannikainen ja tutkija Kati Tervo-Niemelä haastattelivat 18–39-vuotiaita miehiä, jotka liittyivät vapaakirkollisten suuntausten lisäksi joko evankelisluterilaiseen, ortodoksiseen tai roomalaiskatoliseen kirkkoon.

Maallisessa yhteiskunnassa kristinuskosta on tullut vastakulttuuria.

– Ennen kapinoitiin kristinuskoa vastaan, mutta 2020-luvulla kapinallista on perinteisiin arvoihin sitoutuminen, Hannikainen sanoo.

Miehet ovat väsyneet myös pinnalliseen nettideittailuun ja moninaisiin miehenä olemisen vaatimuksiin.

– Jos nettideittailun maailmassa ei pärjää, se voi koetella miehistä identiteettiä.

Kristittynä voi kokea tulevansa hyväksytyksi ”ihan tavallisena” miehenä ilman leimaa ”toksisesta maskuliinisuudesta”.

Aikakoneella vuoteen 2010

Ajatus vastareaktiosta resonoi Haakila Costassa.

Hänen mukaansa yhteiskunnan hyväksytyn rajoja mittaava Overtonin ikkuna on liikkunut liian kauan vain yhteen suuntaan.

– Liberaaliin ja yksilön oikeuksia korostavaan.

Vielä 2010-luvun alussa identiteettipolitiikka ja wokeilu eivät olleet konservatiivimiesten riesana.

Jos Haakila Costa saisi aikakoneen, hän kääntäisi kellot sinne.

– Isot ja pienet asiat olivat tasapainossa. Koulujen oppimistulokset olivat hyviä, eikä tarvinnut panikoida, saako laulaa Suvivirttä.

Haakila Costa vakuuttaa, että tavoitteena ei ole palauttaa menoa 1950-luvun kotiäitiyhteiskuntaan.

– Ei tässä haluta jyrätä naisia vaan päinvastoin halutaan, että miehet löytävät paikkansa sitoutumalla perheeseen.

Haakila Costan mielestä perhekeskeinen Suomi olisi nykyistä turvallisempi.

– Ainahan jos yhteiskunnissa on paljon toimettomia miehiä, se aiheuttaa levottomuutta.

Homo saisi tulla KD-nuorten hallitukseen

Vuoden 2010 jälkeen kristityille tuli Suvivirttä isompi ärsytyksen aihe, tasa-arvoinen avioliittolaki ja Pride-buumi.

Lain hyväksymisen jälkeen vuonna 2017 yhdenvertaisuuden ja ihmisoikeuksien puolesta marssivasta Pride Helsingistä on tullut yksi pääkaupungin suurimmista kansanjuhlista.

Myös evankelisluterilainen kirkko juhlii Priden yhteistyökumppanina.

Haakila Costan hengellinen viiteryhmä, Helsingin Luther-kirkon messuyhteisö ei Pridessä marssi.

Hän myöntää, että sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen oikeudet ovat eduskuntaehdokkaalle hankala aihe.

– Me haluaisimme oikeastaan keskittyä politiikassa muihin asioihin.

Hänen mukaansa on selvää, että homoseksuaali nuori hyväksyttäisiin KD-nuorten hallitukseen.

– Mutta mielestäni Pride ja seksuaalivähemmistöjen oikeudet ovat kaksi eri asiaa. Tunnen seksuaalivähemmistöihin kuuluvia ihmisiä, jotka kokevat, ettei Pride edusta heitä.

Tutkimus: Jumalattomat onnettomampia

Uskonnolliset ja etenkin arvokonservatiivit nuoret ovat taannoisen Nuorisobarometrin mukaan kaikkein onnellisimpia.

Sen sijaan uskonnottomat arvokonservatiivit voivat barometrin mukaan kaikkein huonoimmin.

– Tästähän tulee heti yksi puolue mieleen, Haakila Costa viittaa perussuomalaisiin.

PS on nuorten miesten suosikkipuolueita. Haakila Costa pohtii, mikä näitä kahta puoluetta oikeastaan erottaa.

– Olen miettinyt tätä kysymystä paljon, eikä yksiselitteistä sisällöllistä eroa ole.

Molemmat ovat pettyneet nykymenoon: Sekä PS-nuoriso että KD-nuoret ovat takajaloillaan Pridestä ja vaativat stoppia maahanmuuttajien ”hyysääjille”.

KD:lla on tiukempi linja eutanasiaan ja alkoholipolitiikkaan. Muuten ero piilee tyylilajeissa.

– Perussuomalaisilla on aiheellisia kannanottoja, mutta he ovat astetta kärkkäämpiä ja puhuvat välillä aika inhottavaan sävyyn.

– Toivon, että meidän kannanotoista paistaisi aina lähimmäisenrakkaus läpi.

Rukous KD:n äänivyörylle

Raamattupiiristä ehdokas Haakila Costalle irtoaa myös poliittista tukea.

Tatu Kumpulainen on mukana kampanjatiimissä ja rukoilee kristillisdemokraattisten kansanedustajien määrän tuplaantumisen puolesta.

– Eduskunnan kautta KD:n tavoitteet kanavoituisivat yhteiskuntaan, ja se olisi mielestäni parasta tälle maalle, Kumpulainen sanoo.

Tuplaantuminen tarkoittaisi kymmentä kansanedustajaa.

Tiktokista kristillistä kriisiapua

Herätyskristillisyys leviää somen kautta etenkin angloamerikkalaisista maista, joissa uskonnosta puhuminen on arkipäiväisempää.

Sosiaalisen median algoritmit haistavat, millaista sisältöä kannattaa syöttää naisille, mitä miehille.

Helsingin yliopiston lehtori Pietari Hannikainen avaa videolla somen vaikutusta kristillisten arvojen leviämisessä.

– Ne tarjoavat miehille lähtökohtaisesti enemmän konservatiivista sekä kristinuskoon liittyvää syötettä, sanoo Helsingin yliopiston Hannikainen.

Suurta viihdettä ovat Tiktokissa ja Youtubessa skeptikoiden ja uskovaisten Raamattu-väittelyt.

Niin sanotut apologeetat yrittävät todistaa skeptikoille järkiperustein, että Raamatun tapahtumien kuten luomiskertomuksen tai Nooan arkin on oltava oikeita historiallisia tapahtumia.

Haakila Costan suosikkeja ovat pappien omat videot ja lyhytvideot, joista oppii nopeasti Raamatusta.

Tiktokista ja lyhytvideoista hän on saanut myös kriisiapua.

– Kristilliset somekanavat olivat kriiseissä tärkeä tuki silloin, kun jutteluseuraa ei ollut saatavilla, Haakila Costa vahvistaa.

Trumpilainen avaus teki railon

USA:ssa evankelikaaliset kristityt ovat vahva poliittinen voima. He tukevat republikaanipresidentti Donald Trumpia, hänestä puhutaan jopa ”jumalan valittuna”.

Haakila Costaa harmittaa, että KD on puolueena liitetty trumpilaisuuteen. Hänessä tärkeän liittolaismaan presidentin arvaamattomuus ja poukkoileva politiikka eivät herätä luottamusta.

– En ole mikään Trump-fani.

Puolueen kansanedustajilla on kuitenkin siteitä Atlantin taakse.

Ultrakonservatiivi ADF-järjestö on rahoittanut KD:n kansanedustajaa Päivi Räsästä tämän homolausuntoihin liittyvässä oikeusprosessissa.

Haakila Costan mukaan oleellista on, että Räsäsen saama tuki oli hengellistä, ei poliittista. Hän painottaa, että Suomessa kirkon ja politiikan välissä pitää olla palomuuri.

– Yhdysvaltojen touhussa aidosti sekoitetaan keskenään uskontoa ja politiikkaa. Trump pelaa heidän peliään, koska tietää, että siellä on vahva kannattajakunta.

Trumpilaiselta kuulostavan avauksen teki lokakuussa KD:n eduskuntaehdokas Mika Ebeling, hän vaati Facebook-päivityksessä vihanpidon lopettamista Venäjän kanssa.

KD-nuoret irtisanoutuivat ”Putinin ymmärtäjistä” välittömästi.

Unelmahallitus: Yksi puolue vaihtoon

Espoossa raamattupiiri on päättymässä.

Jos KD saisi piiriläisten rukoileman vaalivoiton, mikä olisi Haakila Costan hallituspohja?

– Jos unohdetaan poliittiset realiteetit, unelmahallitus olisi tietenkin KD:n yksinkertainen enemmistöhallitus, hän lohkaisee.

Maltillistetaan visiointia hiukan. Jos Suomeen tulisi yhden puolueen enemmistöhallitus, taustalla olisi todennäköisesti turhan isoja mullistuksia.

– Siinä tapauksessa antaisin nykyisen hallituksen jatkaa, se on tehnyt toimivaa politiikkaa.

Yksi puolue on kuitenkin poikkeus. Sen voi melkein arvata.

– Vaihtaisin RKP:n pois ja keskustan tilalle. Liian liberaalia ja individualistista yhteiskuntaa edistävää politiikkaa, hän perustelee.

Raamattupiiriläiset hiljentyvät rukoukseen. Sen perusteella mullistuksia ei ole näköpiirissä.

– Siunaa Suomen päättäjiä, esivaltaa, eduskuntaa ja kaikkia yhteiskunnan instituutioita, Haakila Costa päättää.