Luottamus tieteeseen | Tutkimus: Perus­suomalaiset epäilevät tiedettä muita enemmän

Perussuomalaisten kannattajat suhtautuvat tieteeseen ja tutkimukseen epäluuloisemmin kuin muiden puolueiden kannattajat. Tämä käy ilmi tuoreesta Tiedebarometrista, jossa selvitettiin suomalaisten suhtautumista tieteeseen ja tutkimukseen.

Perussuomalaisten kannattajien luottamus yliopistoihin on heikentynyt selvästi kahdessa vuodessa. Vielä vuonna 2024 yliopistoihin luotti 61 prosenttia puolueen kannattajista, mutta nyt osuus on pudonnut 48 prosenttiin.

Kiinnostavaa on, että samaan aikaan 72 prosenttia perussuomalaisten kannattajista kertoo luottavansa yleisesti tieteeseen vähintään melko paljon. Epäluottamus näyttääkin kohdistuvan erityisesti yliopistoihin ja tutkimuksen yhteiskunnalliseen rooliin.

Ero muihin puolueisiin on joka tapauksessa suuri. Sdp:n kannattajista yliopistoihin luottaa 92 prosenttia ja vihreiden kannattajista 91 prosenttia.

Perussuomalaisten kannattajat suhtautuvat myös tutkimuksen hyödyllisyyteen epäilevästi.

Peräti 81 prosenttia puolueen kannattajista on sitä mieltä, että veronmaksajien rahoilla tehdään paljon hyödytöntä tutkimusta. Kokoomuksen kannattajista näin ajattelee 55 prosenttia ja vihreiden kannattajista vain 13 prosenttia.

Tiedebarometrin mukaan suomalaisten luottamus tieteeseen on kuitenkin yleisesti ottaen edelleen vahvaa. Vastaajista 85 prosenttia kertoi luottavansa tieteeseen ja 79 prosenttia yliopistoihin.

Erityisen voimakkaasti poliittiset näkemykset jakavat suhtautumista ilmastonmuutokseen.

Perussuomalaisten kannattajista 60 prosenttia kyseenalaistaa väitteen, jonka mukaan ilmastonmuutoksen eteneminen on vakava uhka, joka vaatii poliittisilta päättäjiltä tehokkaita toimia.

Kaikista vastaajista väitteen hyväksyy 70 prosenttia. Vasemmistoliiton kannattajista sen hyväksyy 90 prosenttia ja vihreiden kannattajista 87 prosenttia.

Kysymyksessä yhdistyvät ilmastonmuutoksen vakavuus ja poliittisten toimien tarve. Sen perusteella ei siis voida suoraan päätellä, kuinka moni kiistää itse ilmastonmuutoksen.

Tiedebarometrin kirjoittaja, Helsingin yliopiston viestinnän emeritusprofessori Esa Väliverronen katsoo, että Suomessa näkyy nyt kansainvälinen ilmiö, jossa tiedettä ja yliopistoja politisoidaan.

”Monet oikeistopopulistiset poliitikot maailmalla ovat pyrkineet politisoimaan tiedettä ja yliopistoja viimeisten kymmenen vuoden aikana. Tieteen tekijöitä on leimattu liberaalin eliitin edustajiksi ja tieteen rahoitusta kyseenalaistettu. Tämä ilmiö näkyy nyt myös Suomessa, vaikka yleinen luottamus tieteeseen ja yliopistoihin onkin edelleen korkea”, Väliverronen sanoo tiedotteessa.

Luottamus on heikentynyt myös moniin muihin yhteiskunnallisiin instituutioihin. Erityisen voimakkaasti on romahtanut luottamus eduskuntaan. Vuonna 2022 eduskuntaan luotti vielä 57 prosenttia vastaajista, nyt enää 36 prosenttia.

Suomalaisten suhtautuminen tekoälyyn on muuttunut aiempaa kielteisemmäksi.

Tekoälyyn suhtautuu myönteisesti 47 prosenttia suomalaisista, kun kaksi vuotta sitten osuus oli 51 prosenttia. Peräti 71 prosenttia katsoo tekoälyn kehityksen olevan liian nopeaa ja hallitsematonta.

Myös suhtautuminen tekoälyyn jakaa puolueiden kannattajia. Kokoomuksen kannattajista 67 prosenttia suhtautuu tekoälyyn myönteisesti, kun vasemmistoliiton kannattajista näin tekee vain 29 prosenttia.

Tiedebarometrissa selvitettiin aiempaa laajemmin myös vaihtoehtoisten hoitomuotojen hyväksyttävyyttä.

Ylivoimainen enemmistö vastaajista oli sitä mieltä, että luotettavimpia asiantuntijoita terveysasioissa ovat alan tutkijat ja koulutetut ammattilaiset (89 prosenttia) ja että sairauksia pitää hoitaa ensisijaisesti lääketieteen keinoin (77 prosenttia). Jälkimmäisestä oli eri mieltä 16 prosenttia vastaajista.

Samaan aikaan noin kolmannes vastaajista luottaa lääketieteen rinnalla tai sijasta vaihtoehtoisiin hoitomuotoihin.

Esimerkiksi 40 prosenttia vastaajista katsoo, että kansanparantajilla on tietoja ja taitoja, joita lääketieteellä ei ole. Vaihtoehtoisten terveysvaikuttajien osalta näin ajattelee 30 prosenttia. Homeopatiaa pitää tehokkaana sairauksien hoitomuotona 27 prosenttia vastaajista.

Joka kymmenes vastaaja kyseenalaistaa evoluutioteorian. Telepatiaan uskoo 29 prosenttia, ulkoavaruudesta Maahan tehtyihin vierailuihin 25 prosenttia ja horoskooppeihin 22 prosenttia vastaajista.

Tutkimuksessa vastaajia pyydettiin nimeämään myös enintään kolme tutkijaa, joita he pitävät luotettavina. Joka neljäs vastaaja nimesi vähintään yhden tutkijan.

Eniten mainintoja sai avaruustähtitieteen emeritusprofessori Esko Valtaoja. Kakkoseksi nousi psykologian emeritaprofessori Liisa Keltikangas-Järvinen.

Heidän lisäkseen paljon mainintoja saivat muun muassa poliittisen historian tutkija Timo R. Stewart, sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkö, aatehistorioitsija Timo Miettinen ja maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen.

Kaikki mainitut esiintyvät usein mediassa.

Tieteen tiedotus ry teettää Tiedebarometrin kahden vuoden välein. Vuoden 2026 kyselyn toteutti tutkimusyhtiö Verian toukokuussa. Kyselyyn vastasi 1 016 täysi-ikäistä suomalaista.

Koko aineiston suurin ilmoitettu virhemarginaali on 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa. Puoluekohtaisissa tuloksissa virhemarginaali on suurempi.