THL ravistelisi sote-rahoituksen perustaa: diagnoosi painaisi nykyistä vähemmän

Selvityksessä on neljä erilaista mallia, joiden perusteella hyvinvointialueiden rahoitusta voitaisiin jakaa. Nykymalli on vääristänyt alueiden rahoitusta.

0:01

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) vähentäisi asukkaiden sairastavuuden painoarvoa hyvinvointialueiden rahoituksessa.

THL:n tuoreen selvityksen mukaan demografiset mallit kuvaavat väestön palvelutarvetta suhteellisen hyvin terveydenhuollossa. Näissä malleissa palveluiden tarvetta määritellään esimerkiksi iän, sukupuolen, koulutuksen ja työllisyyden perusteella.

Diagnoositietojen käytöstä ei kuitenkaan tule luopua kokonaan, koska vanhusten- ja sosiaalihuollon osalta väestötiedot eivät ennusta asukkaiden palvelutarvetta riittävästi.

Laitoksen mukaan sairastavuustietoja pitäisi hyödyntää rahoituksessa nykyistä tarkemmin, esimerkiksi keskittymällä kroonisiin sairauksiin. Sairastavuustiedot kannattaisi myös poimia useammalta vuodelta, ja tietolähteitä voisi vähentää. Lisäksi voisi hyödyntää sosiaalihuollon seurantarekisteriä.

THL katsoo, että hyvinvointialueiden rahoitusmallia on uudistettava tulevalla hallituskaudella. Myös tutkijat ja poliitikot ovat olleet sitä mieltä, että rahoitusmallia pitää korjata ensi vaalikaudella, koska sen toimeenpanossa on ollut isoja ongelmia.

Eduskunta on edellyttänyt, että mallin kokonaisuudistus toteutetaan vuosikymmenen loppuun mennessä. Valtio rahoittaa hyvinvointialueita noin 27 miljardilla eurolla vuosittain, joten mistään pikkusummasta ei ole kyse.

Nykyinen malli vääristänyt sote-alueiden rahoitusta

Nykyinen rahoitusmalli on johtanut vinoumiin hyvinvointialueiden rahoituksessa.

Sairastavuustiedon suuren painoarvon vuoksi osa alueista on kirjannut paljon diagnoositietoja järjestelmiin ja nostanut näin rahoitustaan. Osalla alueista taas on ollut vaikeuksia toimittaa rahoituksen kannalta oleellisia tietoja THL:lle.

Ensi vuoden alussa astuu voimaan uusi korjattu rahoitusmalli, johon ei kuitenkaan tehty nyt suuria muutoksia.

THL moittiikin rahoituksen epävakautta, mikä on vaikeuttanut merkittävästi hyvinvointialueiden talouden ja toiminnan suunnittelua.

Rahat on jaettu siten, että jos yksi hyvinvointialue on saanut lisää rahaa, se on muiden rahoituksesta pois. THL:n mukaan tämän nollasummapelin ja tietopohjan muutosten vuoksi alueiden rahoitus on vaihdellut vuosittain suuresti.

Palvelutarve säilytettävä rahanjaon pohjana

THL katsoo, että uuden mallin pitäisi olla tarveperustainen, kannustava, yksinkertainen ja ennakoitava.

Laitoksen mielestä asukkaiden palvelutarve on edelleen tärkeä perusperiaate rahoituksen pohjaksi. Ihmisten palveluiden tarpeessa on suuria alueellisia eroja, joten sote-palveluiden rahoitus on kohdennettava hyvinvointialueille näiden tarpeiden mukaisesti.

Näin kansalaiset saisivat kaikkialla maassa yhdenmukaiset sote-palvelut.

Päättäjien olisi nyt mietittävä, mitä mallin uudistamisella tavoitellaan eli tehtävä ne poliittiset valinnat. Vasta tämän jälkeen on edessä uuden mallin tekninen toteutus.

THL korostaa, ettei rahoituksen jakamiseen ole yhtä oikeaa mallia. Eri mallit painottavat eri asioita, ja tavoitteiden välillä voi myös olla ristiriitaa: yhden painottaminen voi johtaa siihen, että toisessa tavoitteessa pitää joustaa.

Selvityksessä esitellään neljä erilaista mahdollista rahoitusmallia:

Puolueiden parlamentaarinen työryhmä selvittää parhaillaan, miten hyvinvointialueiden toimintaa ja rahoitusta pitäisi muuttaa. Työn pitäisi valmistua vuoden lopussa ensi kevään hallitusneuvotteluja silmällä pitäen.