Moni epäilee, että korkeakouluun voi päästä huijaamalla tekoälyllä – testasimme, onko se totta

Kohta selviää, voiko tekoälyn avulla huijata lähes kaikkien Suomen ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen valintakokeissa.

Kysymys on kriittinen juuri nyt, koska maanantaina alkaa ammattikorkeakoulujen syksyn valintakoekierros.

Kuusi päivää ennen kokeita olemme Metropolia-ammattikorkeakoulussa Helsingissä. Ylen tekoälyyn syventynyt datajournalisti valmistautuu yrittämään vilppiä testikokeessa. Olemme pyytäneet Metropoliaa järjestämään kokeen meitä varten.

Metropolian kehityspäällikkö Tuomas Orama huokuu itseluottamusta. Hän on varma, ettei yritys onnistu.

Oraman varmuus yllättää, koska julkisuudessa on viime viikkoina arvosteltu kovin sanoin Metropoliassa kehitettyä Vallu-valintakoejärjestelmää.

Keskustelu alkoi syyskuussa, kun Helsingin yliopisto kertoi, että se peruu lääketieteelliseen tiedekuntaan päässeeltä hakijalta opiskelupaikan. Hakija oli epäillysti syyllistynyt valintakoevilppiin Vallu-järjestelmässä tehdyssä kokeessa.

Helsingin Sanomat on tehnyt aiheesta useita jatkojuttuja. Niissä korkeakouluopettajat ovat arvostelleet digitaalisia valintakokeita ja lehti on arvioinut valvonnan puutteelliseksi.

Metropoliassa ei tiedetä, mitä Yle on valmistellut

Vallu-valintakokeet ovat käytössä lähes kaikissa ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa. Järjestelmässä tehty valintakoe voi avata pääsyn erittäin kilpailtuihin hakukohteisiin, kuten lääketieteellisiin ja oikeustieteellisiin tiedekuntiin.

Vallu-kokeessa hakija käyttää omaa kannettavaa tietokonetta, joka on yhdistetty koesalin suljettuun verkkoon. Kokelas avaa koneeltaan verkkosivun, jossa hän vastaa koetehtäviin.

Ylen datajournalistinen Louhos-tiimi on valmistautunut viikkojen ajan haastamaan Vallun kehittäjät. Meitä kiinnostaa erityisesti se, voiko kokeessa käyttää paikallista kielimallia jäämättä kiinni.

Paikallinen kielimalli tarkoittaa tekoälytyökalua, joka toimii ilman nettiyhteyttä. Siltä voi saada samanlaista apua kuin esimerkiksi Chat GPT -tekoälyltä.

Helsingin Sanomat on uutisoinut, että paikallisen kielimallin avulla valintakokeessa voi olla helppo tehdä vilppiä.

Metropolian Tuomas Orama on järjestänyt tiiminsä kanssa koetilaisuuden, jossa Ylen datajournalisti Niko Salakka tekee aitoa valintakoetta simuloivan testikokeen. Metropolian tiimi tietää aikeistamme vain sen, että Salakka yrittää käyttää kokeessa jotain teknistä vilppiä.

Hälytykset laukeavat välittömästi

Kun koe alkaa, Salakka joutuu heti pulaan. Vastoin odotuksia hän ei pysty käyttämään paikallista kielimallia lainkaan.

Kun testiä on kulunut kymmenisen minuuttia, koe menee lukkoon. Se johtuu siitä, että järjestelmä pitää Salakan toimintaa epäilyttävänä. Hän on useaan kertaan yrittänyt saada huijaustyökaluja toimimaan.

Joudumme tunnustamaan, että vilppiyrityksemme epäonnistui.

Emme kerro yksityiskohtaisesti siitä, mitä yritimme kokeessa, koska emme halua rohkaista ketään vilppiin.

Niko Salakka kertoo, mikä häntä yllätti testikokeessa:

Metropolian ohjelmistosuunnittelija Teemu Vataja on seurannut testikokeen kulkua omalta koneeltaan. Hän näyttää ruudultaan järjestelmän, jossa näkyy neljä hälytystä epäilyttävästä toiminnasta.

Metropolian tiimi antaa yhden selityksen hälytyksille, mutta pyytää, ettemme kerro siitä uutisessa. Ylen datajournalisti Salakan mielestä selitys on uskottava ja vastaa sitä, mitä hän yritti kokeessa tehdä.

Näin valintakokeiden valvonta toimii

Epäonnistumisen jälkeen haastattelemme voitonriemuista kehityspäällikkö Oramaa.

– Kiitos, että kokeilitte. Olimme tietoisia riskeistä, joita erityisesti paikalliset kielimallit tuovat, Orama toteaa.

Orama kertoo, että Vallu-kokeiden valvonta perustuu koesalin valvojiin ja tekniseen valvontaan.

Salin valvojat tarkkailevat perinteisiä vilppiyrityksiä, kuten lunttilapun käyttöä ja kaverin ruudun vilkuilua. Valvojien ei tarvitse ymmärtää tekniikkaa.

Teknisestä valvonnasta huolehtii 5–10 asiantuntijaa, jotka ovat koetilaisuuden aikana etäyhteyden päässä. He vastaavat erilaisista turvallisuuteen ja vilpin ehkäisyyn liittyvistä tehtävistä ja voivat valvoa samanaikaisesti kokeita eri puolilla Suomea.

Etävalvojat saavat reaaliajassa ilmoituksen epäilyttävästä toiminnasta joko suoraan koejärjestelmän hälytyksenä tai koesalin ihmisvalvojilta. Sen jälkeen he tutkivat kokelaan toimintaa.

Tutkintaa tehdään myös kokeiden jälkeen.

Lääketieteelliseen pyrkinyt hakija jäi kiinni jo koesalissa

Viime keväänä lääketieteellisen pyrkinyt hakija yritti vilppiä valintakokeessa. Helsingin yliopisto sai tiedon asiasta vasta kaksi kuukautta myöhemmin.

Viive herättää epäilyksen siitä, ettei huijausyritystä huomattu heti. Oraman mukaan tämä ei pidä paikkaansa.

– Saimme hänet heti kiinni, ja kävimme jo kokeen aikana katsomassa netistä hänen julkisia profiilejaan.

Koesalin valvojat olivat huomanneet epäilyttävää toimintaa ja tehneet ilmoituksen etävalvontaan. Orama vakuuttaa, että vilppiyritys olisi paljastunut, vaikka salissa ei olisi ollut yhtään valvojaa.

– Meille jäi tapauksesta runsaasti hälytystietoja.

Orama selittää kahden kuukauden viivettä tutkinnan kestolla, kesäkaudella ja muilla ”prosessiteknisillä” syillä.

Orama ei suostu vastaamaan suoraan siihen, miten hyvin Ylen huijari olisi pärjännyt viime keväänä. Hän toteaa, että turvallisuutta on parannettu kevään jälkeen.

Olisiko Salakka päässyt käsiksi huijaustyökaluihinsa, jos olisimme tulleet testiin puoli vuotta sitten?

– Ei jäämättä kiinni, Orama vastaa arvoituksellisesti.

Oliko Ylen testikoe luotettava?

Ylelle järjestetty testikoe vastasi käytännössä oikeaa valintakoetta, mutta siinä oli kaksi poikkeusta: koetta ei tehnyt samaan aikaan tuhansia muita kokelaita eri puolilla Suomea, ja järjestelmän kehittäjät tiesivät huijausaikeistamme.

Onko mahdollista, että kehittäjät valmistelivat meitä varten jotain estoja, joita ei ole mahdollista käyttää oikeassa kokeessa?

Ylen datajournalisti Niko Salakka pitää tätä erittäin epätodennäköisenä.

Salakka kertoo arvionsa siitä, voisiko vilppi onnistua oikeassa kokeessa:

Testikokeemme ei todista, että huijaaminen valintakokeissa olisi mahdotonta.

Emme käyttäneet kaikkein edistyksellisimpiä laitteita tai syvintä mahdollista hakkerointiosaamista. Emme myöskään arvioineet sitä, onko koetilaisuuksissa riittävästi valvojia estämään perinteisiä lunttauskeinoja.

Voimme todeta, että tällä hetkellä edistyneenkin tekoälyyn perustuvan vilpin harjoittaminen on vaikeaa korkeakoulujen digitaalisissa kokeissa.

Kiinnijäämisen riski on erittäin iso.

Ladataan lomaketta...