Ylipaino, lihavuus ja niihin liittyvät elintapasairaudet heikentävät suomalaisten terveyttä ja kuormittavat julkista taloutta. Lihavuus on yleistynyt väestössä viime vuosikymmenten aikana. Lähes joka kolmannella aikuisella on lihavuutta, ja myös lapsilla ylipaino ja lihavuus ovat yhä yleisiä.
The Lancet -tiedelehdessä hiljattain julkaistun tutkimuksen mukaan lihavuus on maailmanlaajuisesti yksi merkittävimmistä terveyttä uhkaavista tekijöistä.
Emme voi antaa nykyisen kehityksen jatkua. Tarvitsemme vaikuttavia, koko väestön tavoittavia ohjauskeinoja väestön terveyden edistämiseksi, sairauksien ehkäisemiseksi ja työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi.
Elintarvikkeiden terveysperusteinen verotus on yksi tarpeellinen ohjauskeino. Suomessa on jo voimassa sokeripitoisuuden mukaan porrastettu virvoitusjuomavero. Kokonaisvaltaisemmassa veromallissa paljon kovaa rasvaa, sokeria tai suolaa sisältävien elintarvikkeiden veroja korotettaisiin ja terveyttä edistävien elintarvikkeiden – kuten kasvisten, marjojen ja hedelmien – veroja alennettaisiin. Veromalli on linjassa Maailman terveysjärjestön (WHO) ravitsemuspoliittisen suosituksen kanssa.
Virvoitusjuomavero on käytössä useissa Euroopan maissa, mutta muiden elintarvikkeiden sokeri- tai suolapitoisuuteen perustuva vero vain Tanskassa, Unkarissa ja Romaniassa. Myös suomalaisessa terveyspolitiikassa elintarvikkeiden terveysveroa on hyödynnetty melko vähän, vaikka kansainvälinen tutkimusnäyttö viittaa siihen, että siten kulutusta voidaan ohjata terveellisempään suuntaan.
Tutkimusnäytön mukaan hedelmien ja vihannesten hintojen alentaminen lisää niiden ostamista, ja epäterveellisiin tuotteisiin kohdistetut verot nostavat hintoja ja vähentävät niiden myyntiä. Laajemmista vaikutuksista ruokavalioon ja terveyteen on toistaiseksi vähemmän tutkimusnäyttöä.
Suomalaisten ravitsemuksen ongelmia ovat liiallinen kovan rasvan ja suolan saanti sekä liian vähäinen kasvisten, marjojen, hedelmien ja täysjyväviljan kulutus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tekemässä nuorten ravitsemustutkimuksessa nämä ongelmat näkyvät jo 12–20-vuotiailla.
Sosioekonomisten ryhmien väliset terveyserot ovat Suomessa suuria, ja ravitsemus on keskeinen terveyseroja selittävä tekijä. Pienituloiset ja matalammin koulutetut käyttävät paljon energiaa, rasvaa ja suolaa sisältäviä elintarvikkeita. Korkeakoulutetut ja hyvätuloiset taas tekevät terveellisempiä valintoja ja syövät keskimääräistä runsaammin esimerkiksi kasviksia ja hedelmiä.
Viime vuosina pienituloisuus on Suomessa lisääntynyt. Sen myötä moni joutuu tinkimään ruoan laadusta ja monipuolisuudesta, ja se voi lisätä terveyseroja entisestään.
Terveysperusteinen verotus voisi tehdä ravitsemussuositusten mukaisesta ruokavaliosta saavutettavamman kaikille. Hyvin suunniteltu veromalli voi kaventaa terveyseroja tukemalla erityisesti niitä väestöryhmiä, joilla ravitsemuksesta johtuvat terveysongelmat ovat yleisimpiä.
Terveysperusteinen verotus kannustaa myös elintarviketeollisuutta kehittämään terveellisempiä tuotteita. Siitä on hyötyä kaikille sosioekonomisesta asemasta riippumatta. Kyselytutkimusten mukaan elintarvikkeiden terveysperusteiselle verolle on myös väestön tuki.
Terveellisiä elintapoja ei pidä jättää vain yksilöiden vastuulle. Elintarvikkeiden terveysperusteisen verotuksen lisäksi tarvitaan muitakin toimia. Epäterveellisten elintarvikkeiden mainontaa on rajoitettava, ja pakkausmerkintöjä on kehitettävä niin, että ne kuvaavat tuotteiden ravitsemuksellista laatua aiempaa paremmin. Epäterveellisten elintarvikkeiden sijoittelua myymälöissä pitäisi säännellä.
Lihavuuden yleistymisen pysäyttämiseksi ja terveyserojen kaventamiseksi tarvitaan laaja-alaisia yhteiskunnallisia toimia. Jokaisella tulee olla yhdenvertainen mahdollisuus terveyttä edistävään ja monipuoliseen syömiseen.
Mika Salminen on THL:n pääjohtaja. Juha Pekka Turunen on Syöpäjärjestöjen pääsihteeri.
Vieraskynien kirjoitusohjeet: www.hs.fi/vieraskyna.
Source: Helsingin Sanomat · Mika Salminen, Juha Pekka Turunen
At a glance
- Topic
- World
- Country
- 🇫🇮 FI
- Publisher language
- FI
- Added to Allnira